Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2011.

Vuosi 2011

Vuoteen 2011 mahtui paljon asioita. Paljon hyviä asioita, mutta myös surullisia asioita, ongelmia aiheuttavia asioita, stressaavia asioita. Mutta pääsääntöisesti vuosi oli hyvä.

Tänä vuonna
Kävin elämäni ensimmäisen kerran Alpeilla laskettelemassaKävin elämäni ensimmäisen kerran KanariallaSain uusia ystäviäOsasin ainakin väliaikaisesti puhua saksaa hieman enemmän. Opin paljon uusia sanoja. Harjoituksen puute on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja kielitaito on jälleen ihan yhtä huonolla tolalla kuin vuoden alussaElelin pääsääntöisesti yksin Vierailin ahkerasti Saksassa, mutta otin sitä enemmän vastaan vieraita SaksastaOstin ihanan iltapuvun hyvän ystäväni avustuksella ja käytinkin sitä kaksi kertaaSain viranOlin hautaamassa anoppiaJuhlin monia kolmekymppisiä ja erilaisia valmistumisia Kävin ihanan porukan kanssa PrahassaKesälomailin pitkästä aikaa pääkaupunkiseudulla ja pidin siitäAnnoin aikaa itselleniAloin pelaamaan lentopalloaLöysin itsestäni vanhuuden merkit (nilkka oikkuilee, polvi oi…

oi...

Tänä vuonna olin ilmeisesti ollut kiltimpi kuin luulinkaan... Ainakin lahjojen määrästä päätellen. Sain ja saimme mielettömästi kivoja lahjoja.  Tuli kirjoja, lakanoita, sushisettiä, vilttiä, karkkia ja kaikkea ihanaa. Ihanin ehkä oli kuitenkin tämä

arvatkaa kuka kuluttaa joululoman opettelemalla käyttämään tätä namupalaa.

Jouluperinteitä

Näin joulupäivän iltana on hyvää aikaa keskittyä pohtimaan hieman meidän perheen jouluperinteitä. Tässä tapauksessa perheellä tarkoitan kotikotia.

Meillä ei varsinaisesti olla fanaattisia minkään perinteen kanssa. Uusia tapoja otetaan mielellään vastaan ja kokeilleen erilaisia juttuja. Mutta tietyt asiat ovat pysyneet vuodesta toiseen.

Tänä jouluna oli varmaan ensimmäinen joulu, jolloin meillä syötiin joulupuuroa. Riisipuuro on meidän perheessä enemmän kuulunut syksyyn, jolloin tuoreista marjoista on saatettu tehdä kiisseliä ja keittää riisipuuroa siihen seuraksi. Itse en tykkää niinkään riisipuuro + soppa -yhdistelmästä, joten joulupuuro sopii mulle paljon paremmin. Riisipuuroa, kanelia ja sokeria :)
Aamupäivällä on joulusauna ja aamupäivän aikana valmistellaan myös ne salaatit, joita ei ole tehty edellisenä päivänä (kuusi muuten koristellaan aina aatonaattona).  Tv:stä kuuluu katsoa Lumiukko ja Joulurauhan julistus. Sen jälkeen katetaankin ruoat pöytään ja klo 13.00 meillä on aina…

Hyvää joulua

Ihanaa joulua kaikille :)
...tämä on niin kaunis kappale :)

joulukortit

Tähän asti olen joka vuosi enemmän tai vähemmän tuskaillut joulukorttien esille laiton kanssa. Useasti ne ovat olleet nojallaan ikkunaa vastaan, mutta kovin hyvin ne eivät ole siinä esille päässeet. Jonakin vuonna kortit olivat jääkaapin ovessa, mutta eivät ne siihen oikein hyvin mahtuneet ja lisäksi ne tekivät yllätyshyökkäyksiä viattoman yösyöjän kimppuun...

Tänä vuonna päätin sitten nähdä hieman (hyvin vähän) vaivaa korttien suhteen. Kiinnitin nastoilla seinään kaksi paksumpaa kangasnauhaa, hankin tiimarista pieniä koristepyykkipoikia ja tadaa tulos oli tällainen:

karkkilahjoja

Tänä vuonna läheisimmät työkaverit saivat lahjaksi tällaisia: 

joulun sukkasato

Ennätys. Joululahjasukat on tehty ja päätelty ja paketoitu jo 21.12. Tätä ei ole varmaan koskaan tapahtunut.... Tänä syksynä aloitin sukat jo ajoissa, mutta välillä oli pienoinen suvantovaihe, jolloin sukat eivät vain edistyneet. Mutta nyt ne on tehty, bueno :).

Samoin kodin jouluvalmistelut on valmiina. Kotona avattavat paketit on sievästi kuusen (jossa on nyt latvatähtikin) alla ja koti on muutenkin suhteellisen siisti. Lahjat on pakattu matkalaukkuun ja kaikki muukin tarvittava on toivottavasti pakattu. Epäilen kyllä, että aamulla pakkailtavaa tavaraa vielä ilmaantuu eteen...  Tänä vuonna en kotiseudulla kuitenkaan vietä kovinkaan montaa päivää, joten tuskinpa mitään korvaamatonta jää uupumaan. Ja lahjoja ei ainakaan löydy enää mistään nurkista, joten oletettavasti nekin kaikki ovat mukana....

eka joululahja

Tänään sain avata ekan joululahjan. Tai paremminkin sain käskyn avata ekan joululahjan....Työkaveri  (ja hyvä ystävä) antoi joululahjan, johon hän pyyteettömästi halusi päästä myös osalliseksi. Paketista paljastui simpukkasuklaarasia (jolla on varmasti oikea nimikin, mutta se pääsi jo unohtumaan). Ja simpukkasuklaat ovat niiiiiiin hyviä. Ehdottomasti mun lempisuklaita (olen otettu, että työkaveri muisti sen). Samalla tuli avattua tämän joulun suklaakausi. Kiltisti kuitenkin jaoin suklaat muutamien työkavereiden kanssa (ja no jätin huomiselle vielä yhden päivän piristyksen...).

p.s. enää kaksi työpäivää ennen joululomaa :)

Latvatähti uupuu

Nyt alkaa olla joulu tässä kodissa laitettu. Hyvä niin, koska kohta suuntaan joulun pyhien viettoon kotiseudulle. Viikonloppuna virittäydyin joulutunnelmaan Kauneimpien joululaulujen ja pipareiden leivonnan parissa. Kauneimmat joululaulut olivat jälleen kerran niin kauniit. ...tosin jatkuva vesisade palautti kyllä kotiin kävellessä taas karusti maan pinnalle...  

Tänään sitten kokosin elämäni ensimmäisen kerran (näitä asioita on tullut tälle joulukuulle enemmänkin näköjään...) tekojoulukuusen. Ja ööh, siihen tarvii yllättävän paljon voimaa. Siis siihen, että saa sen jalkaosuuden niin hyvin paikoilleen, että kuusi olisi suorassa (ja silti tuo taisi jäädä himpun verran vinoon). Hieman säälittävän näköinen rääpälehän tuo on, mutta kuusi kuitenkin. Valojen ja koristeiden (punaiset pallot) kanssa se näyttää jo ihan kuuselta. Tosin latvatähden se kyllä tarvitsee ehdottomasti. Ei kait siis auta kuin suunnata huomenna oletettavasti kamalaan ruuhkaan Selloon ja kaivaa jostakin tähti. Tänä vuo…

Asioiden epävarmuudesta

Mitä vanhemmaksi tulen sitä helpompi on katsella itseään ikään kuin ulkopuolelta. Tai ainakin sitä entistä minää. Sitä minää, mikä oli vuosi tai pari tai vuosikymmen sitten. On tarpeeksi kaukana siitä ajasta, että voi nauraa itselleen ja nähdä, kuinka hölmöjä asioita sitä tekikin ja tekee edelleen...

Epävarmuuden sietokyky on se asia, minkä tiedostan itsessäni. Itselläni tämä sietokyky on siis huono. Mua ei stressaa yleensä tekemättömät työt (koska ne voin päättää tehdä ja hoitaa sitten pois alta) tai siivoamaton koti (voi voi, jos se haittaa jotakin. Ja tällekin voi tehdä jotain, jos haluaa) tai ajan puute (tekemisiä voi priorisoida. Hyvällä muistilistalla pääsee pitkälle). Mutta se, että jokin asia on kovin epävarma, se stressaa. Se, että on epäselvää miten jokin asia menee. Se, ettei tiedä, kuinka jokin asia pitäisi hoitaa. Se, ettei tiedä, mitä on tapahtumassa lähitulevaisuudessa. Se, että jokin asia saattaa muuttua radikaalisti, mutta siitä ei voi olla vielä varma. Olen selvästi…

Hyvä Joulumieli

Tiesitkö, että Suomessa on tällä hetkellä n. 130 000 köyhyysrajan alapuolella elävää lasta. Tiesitkö, että on niitä perheitä, joissa ei ole varaa jouluruokiin saati sitten joululahjoihin. Tiesitkö, että on niitä lapsia ja nuoria, joista kouluun meneminen tammikuussa on toisaalta kamalaa toisaalta helpottavaa. Kamalaa, koska kaikki muut ovat saaneet uusia vaatteita ja uusia leluja. Helpottavaa, koska saa koulussa varmasti sen päivän lämpimän aterian.

Tänä vuonna päätin osallistua Hyvä Joulumieli -keräykseen. Keräyksen tavoitteena on hankkia 15 000 lahjakorttia (arvoltaan 70 €/kpl), joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita. Keräyksen järjestävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. MLL ja SPR valitsevat apua tarvitsevat perheet (ja käsittääkseni myös kuntien sosiaalitoimen työntekijät voivat jollakin tavalla vaikuttaa)

On myös muita tapoja, joilla sinäkin voit helpottaa jonkun toisen joulua. Esimerkik…

valoa joulukuuhun

Tänään on ollut niin pimeää... Tosin töissä näin ohimennen ikkunasta hämmentävän valoilmiön = auringon... Mutta sitä iloa ei kauaa kestänyt. Aamulla töihin mennessä oli pimeää ja vesisade ei mitenkään valaissut... Ja kotiin tullessa oli jälleen pimeää. Yleensä mua ei pimeys haittaa mitenkään, mutta tänään kyllä koko päivä tökki sen verran pahasti, että valoa kaipaisi jo hieman... (By the way, pitäkää ihmiset hyvät niitä heijastimia.... Tällä hetkellä on todella vaikeaa havaita jalankulkijaa, jolla ei ole yhtään heijastinta. Heijastin on aika halpa henkivakuutus). Kotiin päästyäni päätinkin piristää itseäni kannullisella teetä (mun kannusta ei tule kuin 2 mukillista, joten en sentään ihan yltiöpäisesti teetä lipittänyt) ja kuvassa olevalla muumimukilla... Muki antaa mukavasti lupausta siitä, että joskus on taas valoisaa ja lämminkin ehkä ja ei ehkä sada vettä koko ajan...

On muuten todella hämmentävää, että jouluaattoon on enää 11 yötä. Sää ei millään tavalla näytä jouluiselta, joten i…

Joulukarkkeja

Tässä joulukuussa olen tehnyt joulukarkkeja varmasti enemmän kuin minään muuna vuonna. Kotikotona useimpina jouluina teimme muutamia erilaisia joulukarkkeja, mutta aina aika turvallisilla resepteillä. Tänä vuonna sitten päätin ystäväni U:n kanssa ilahduttaa osaa meidän työkavereista itse tehdyillä joulukarkeilla. No, karkkeja on sitten väännetty. Ensimmäinen kokeilemamme resepti onnstui vallan nätisti. Seuraava sitten ei.... Karkeista tuli kyllä hyviä, mutta syöntimukavuus ei ollut kovin suurta. Karkit eivät nimittäin ikinä kovettuneet... p.s. ihmiset, jotka kirjoitatte karkkireseptejä, laittakaa edes jonkinlaista arvelua siitä, kauanko karkkimassaa pitää keittää. Me nimittäin keitettiin omaamme aivan liian vähän aikaa....

Viikonloppuna palasin karkkiongelmaan ja muutaman "apua äiti"-puhelun ja netin ahkeran selaamisen jälkeen sain aikaiseksi onnistuneita karkkeja. ...ja aika kului hitaasti mukavasti kattilaa vahtiessa...
Tässä kuitenkin jakoon tämän vuoden karkkireseptit (…

Sämpylöitä

Tällä viikolla vietin ystävien kanssa glögi-iltaa. Illassa tosin glögi jäi loppujen lopuksi hyvin pienelle huomiolle. Herkuttelu ja mullistavat uutiset (työpaikkojen vaihtoja, muuttoja yms) olivat suurimmassa osassa. Ja herkuttelua varsinkin riitti. Olimme etukäteen jakaneet hieman, että kuka tuo mitäkin. Ja pöydästä löytyi: fetasalaattia, sämpylöitä, valkosipulilevitettä, pipareita ja Aura-juustoa, joulutorttuja ja glögijuustokakkua (niin ja tietenkin sitä glögiä).

Itse kannoin pöytään vasta leivottuja sämpylöitä ja valkosipulilevitettä. Valkosipulilevite on anopin ohjeesta muokattu ja sämpylöiden reseptin kehittelimme äitini kanssa mun ja P:n häihin (8 vuotta sitten.... mihin tää aika on oikein mennyt) yhdistelemällä useampia reseptejä.

Porkkanasämpylät
2,5 dl vettä
25g hiivaa
1 tl suolaa
1/4 dl siirappia
n. 2dl porkkanaraastetta
n. 450 g sämpyläjauhoja (tällä kertaa korvasin osan jauhoista vehnäleseillä)
n. 2rkl öljyä

Liuota hiiva veteen. Lisää loput aineet, öljy lopuksi. Kohota. T…

Tehokas lauantai

Tänään voin kyllä olla tyytyväinen itseeni. Tuli tehtyä monta asiaa, joita oon vain vitkuttanut ja vitkuttanut. Aamulla ei kyllä ollut ihan sellainen fiilis. Olin nukkunut yöllä 11,5h ja silti heräsin (kellon soittoon...) väsyneenä. Ilmeisesti työstressi (ja kaikki muukin stressi) aiheuttaa pientä väsymystä. Pakotin itseni kuitenkin ylös ja hyvä niin. Ehdin juoda rauhassa teetä ja sitten ehdin ilman kiirettä Piltates-tunnille. Lauantain Pilatekset ovat niin hyviä. Ohjaaja on hyvä ja harjoitus on tehokas ja myös rentouttava. Päätin jo ensi viikolla ehtiä myös tuolle tunnille. Pilateksen jälkeen tein muutamia joululahjaostoksia (nyt onkin jo melkein kaikki lahjat hankittuina) ja ruokaostoksia. Vahingossa näin erään ystäväperheenkin :).
Kotiin tultuani näytti jo hetken siltä, että koomailen loppupäivän, mutta ehei. Tälle illalle valmistui kauan siirretty essee, lisäksi keittelin vähän lisää joulukarkkeja ja myös joulukortit tuli vihdoin ja viimein kirjoitettua.

Loppuillan taidankin katse…

TOKYOn joulumyyjäiset

Viikko sitten perjantaina suuntasin ystävieni J:n ja A:n kanssa Lumeen galleriaan TOKYOn joulumyyjäisiin (TOKYO = Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat). Tämä oli itselleni toinen kerta, kun kyseisiin myyjäisiin eksyin. Jälleen kerran paikka oli täynnä mitä ihastuttavampia tuotteita. Tosin jälleen kerran kävi niin, että löysin joululahjoja paljon, mutta vain itselleni...  Olen todella huono ostamaan koruja muille ja sistusjuttujenkin ostaminen muille on hieman vaikeaa... Oma makuni on kuitenkin oma makuni ja epäilen, ettei se kolahda kovin moneen muuhun. Mutta siis itselle löytyi paljon kivaa.Kuvassa löytöni (2 rintakorua, korvikset ja sormus).


Myyjäisistä suuntasimme vielä pariksi tunniksi istumaan Sarjakuvakeskuksen kahvilaan. Pieni, halpa kahvila, josta voi nimenomaan ostaa kahvia, teetä (ja näin joulun alla glögiäkin).  Nälkää vähentäviä tarjoiluja kyseisessä paikassa on vähemmän, mutta istumapaikkana vallan loistava. Ja ainakaan perjantaina siellä ei ollut kovinkaan paljon väke…

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäiväperinteeni tai -tapani ovat muuttuneet kovasti lapsuudesta. Lapsuudessani tein päivisin yleensä jotain käsitöitä äidin kanssa ja samalla tv:stä pyöri Tuntematon Sotilas tai jotain muuta itsenäisyypäivään liittyvää tv-ohjelmaa. Suurin perinne oli partiolaisten soihtukulkue. Itse osallistuin soihtukulkueeseen ensin sudarina, myöhemmin vartiolaisena ja parina viimeisenä vuotena ohjaajana. Sudarina kannoimme hautakynttilöitä ja voi sitä jännitystä, kun oli tarpeeksi pitkä tai tarpeeksi luotettava tai tarpeeksi jotain, että sai kantaakseen soihdun. Joinakin vuosina soihtujen kangasosat (joissa tuli oli) eivät olleet tarpeeksi hyvin kiinni soihduissa ja niitä sitten pomppi soihduista pois. Onneksi koskaan ei tullut isompaa vahinkoa. 17-vuotiaaasta alkaen pääsin näkemään soihtukulkueen toisen puolen, kun olin lippukunnan toisena johtajana. Itsenäisyyspäivä vaati mielettömästi valmisteluja. Yhteistyötä papin ja suntion kanssa (valatilaisuus oli aina myös itsenäisyyspäivänä soi…

Marraskuussa luetut

Hups, tämän julkaisu on unohtunut...

Marraskuun alussa mulla oli monta keskeneräistä kirjaa. Todella harvinaista. Luen yleensä aina vain yhtä kirjaa kerrallaan. Tällä kertaa kuitenkin BestSeller-lainat (laina-aika 7 päivää) ja lukupiiri aikatauluttivat sen verran lukemisia, että keskeneräisiä kirjoja oli aina odottamassa yöpöydällä.


Jane Green: Kuviot uusiksi
Kevyttä mutta toisaalta syvällistä. Tarina itsessään oli kevyt ja hyvin hyvin ennalta arvattava. Mutta taustalla oli kuitenkin ajatuksia herättäviä asioita.  Kirjaa lukiessa piti merkitä useampi kohta, jotka herättivät ajatuksia ja joita piti hieman pohtia.

"Tracyn käytöksessä ei ole mitään flirttailevaa, mutta on täysin selvää, että hän flirttailee Robert McCloren kanssa. Ei kikattamalla tai heilauttelmalla hiuksiaan tai - taivas varjelkoon - tekemällä vihjailevia huomautuksia, jotka eivät jättäisi kenellekään epälyksen sijaa, vaan keskittymällä tiiviisti joka sanaan, kuuntelemalla, mitä Robert sanoo ja..."
Onko todella…

ensilumi? ensiräntä? jotain...

Eilen illlalla vihdoin ja viimein täälläkin oli maa valkoinen (ja on se paikoin vieläkin). ihanaa. Tämä ihana valkoinen yllätys tuli vastaan, kun olin lähdössä ystävälle valmistamaan joulukarkkeja (niistä myöhemmin lisää). Voi sitä tunnetta, kun lumeen (tai räntään...) jäi jäljet ja huppu oli lumessa (tai rännässä...) ja kaulahuivi lumessa ja...  Nyt kun vain tulisi oikeasti lunta ja oikeasti pakkasta ja kaikki alkaisi näyttää jouluiselta (miten niin mä oon lumifriikki... Herää kysymys, että minkä ihmeen takia mä oon valinnut majapaikakseni sen osan Suomesta, jossa lunta on aika varmasti aina vähiten...).

Viikonloppuna suuntasimme P:n kanssa ajatuksia enemmän ja enemmän jouluun. Aika monta joululahjaa tuli hankittua. Aika monta joululahjaa tuli paketoituakin (tänäkin vuonna tylsästi ihan tavalliseen lahjapaperiin. Joku vuosi oon jaksanut kikkailla lahjapakettien kanssa, tänäkään vuonna en...) ja lähes kaikki hankkimatta olevat lahjat suunniteltua. Hyvä me. Niin ja pöydälle olen kasan…

Rajaton Joulu

Eilen juhlistin alkavaa joulukuuta (päivän etuajassa) suuntaamalla Rajattoman Joulukonserttiin. Joulukonsertti oli erittäin hyvää Rajatonta. Pidin paljon. Tosin ennen väliaikaa pitkä työpäivä + nautittu illallinen kiinalaisessa ravintolassa meinasivat hieman haastaa....  Väsymys oli siis erittäin kova ja alkupuolen kappaleet olivat hieman hitaampaa. Mutta pääasia oli, että sai rentoutua (ja en nukahtanut kuitenkaan :)).  Väliajan jälkeen meininki oli hieman nopeampaa, joten väsymyskin hävisi samalla.

Joululaulut virittivät hyvin joulutunnelmaan ja lavastus oli hieno. ...pois lähtiessä sateinen harmaa masentava Tapiola sitten hieman laski tunnelmaa... Nyt tarttis sitä lunta! Ja pakkasta.

energiavaje?

Viimeiset 10 päivää on ollut taas mieletöntä kiirettä. Mä tiesin olevani fiksu alkaessani valmistautua jouluun jo marraskuun alussa. Nyt on nimittäin taas hieman tekemistä joulufiiliksessä. Tai no periaatteessa sitä on kovastikin, mutta jotenkin jaksamista ei löydy.  Hengenahdistus iskee jo ajatuksesta mennä ostamaan joululahjoja (ei sillä, tällä viikolla on pakko hankkia kaksi lahjaa, jotka pitävät olla toimitusvalmiudessa sunnuntaina), tai joulukorttien kuorten kirjoittamisesta (ne joulukortit on jo onneksi valmiina) tai viimeisten joululahjavillasukkien kutomisesta (saati niiden kaikkien päättelemisestä) . Tule joulu jo, mutta sitä ennen, jos jostakin ilmaantuisi a) paljon aikaa b) paljon energiaa c) ihmispaljoudesta vapaita kauppoja....

Joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, että nyt menee kuitenkin paremmin kuin viime vuonna. Viime vuonna vähän liian moni asia romahti niskaan juurikin samaan aikaan vuodesta. Kaikki kaatui itse asiassa niskaan niin pahasti, että olen jotenkin …

farkut

Farkkujen ostaminen on ollut varmaan aina mulle enemmän tai vähemmän ongelmallista. Aina ongelmaa ovat tuottaneet mun lyhyet jalat. Oon 170 cm pitkä, mutta farkkujen pituus 32 on ehdottomasti liian pitkä. Ja tuosta lyhyempiä myydään oikeasti tosi harvoin (tai sitten ne on just ja just liian lyhyet). Yleensä mulla sitten onkin aina liian pitkät lahkeet. Niitä sitten käärin ulos- tai sisään päin riippuen tilanteesta. Seuraava ongelma on mun olematon pylly. Ja lantio. On suhteellisen vaikeaa löytää farkkuja, jotka on takapuolesta sopivat. Onneksi on olemassa teinikaupat, joissa tällaisia ainakin vielä löytyy.
Tänä syksynä luulin jo löytäneeni saksasta Tom Tailorilta täydelliset farkut. En kuitenkaan halunnut kovin reikäisiksi kulutettuja (ne ei sovi ehkä kuitenkaan ihan töihin)  ja muista ei sitten kuitenkaan ollut oikeaa lahkeen pituutta. Nettikaupankin selasin ahkerasti, mutta ei :/
Tällä viikolla sitten suuntasin päättäväisesti Vilaan aikomuksena hankkia uudet farkut. Olin suunnitell…

vähähiilihydraattinen pizza

Tänään otin itseäni vihdoin ja viimein niskasta kiinni ja kokeilin vähähiilihydraattista pizzapohjaa. Ja siitä tuli yllättävän hyvää. En sanoisi, että se maistuu tavalliselta pizzalta. Mutta se on silti aika hyvää. Kokeilemisen arvoinen. Ja kokeilen ehdottomasti uudestaankin.

Pizzapohja


1 prk maitorahkaa
1 pss (150g) juustoraastetta
2 kananmunaa
5 rkl vehnälesettä
2 rkl soijajauhoja
n. 1 tl leivinjauhetta


Sekoita ainekset keskenään ja levitä ne lusikan avulla leivinpaperille (taikina on siis löysää). Paista uunissa 200 C:ssa ensin ilman täytteitä 10min. Täytä + paista vielä n.15min.

Omassani oli tänään täytteinä kinkkusilppua, suippopaprikaa, aurinkokuivattuja minitomaatteja, tomaatteja, aurajuustoa, juustoraastetta sekä oreganoa. Tomaattikastikkeena käytin tomaattisoseeseen sekoitettua pestoa.

joulukorttiaskartelua

Tänään vietimme ystäväni S:n kanssa jo perinteiseksi muodostunutta joulukorttien askarteluiltaa. Tosin saattaapi olla, että tämä jäi viimeiseksi, ellei jatkossa toinen meistä matkusta reilut 200km askarteluiltaa varten. Saa nähdä. Perinteisiin kuuluu viettää syksyn aikana yksi suunnitteluilta, yleensä sopivassa kahvilassa. Silloin mukaan raahataan askartelulehtiä ja -kirjoja ja etsitään inspiraatiota malliin. Seuraavaksi arvotaan ja vekslataan kalenteriin sopiva päivä askartelukauppaan ja sinne sitten suunnataan (useimmiten Sinelliin) sopivana iltana. Useimmiten kaikki korttisuunnitelmat menevät tässä vaiheessa aivan uusiksi ja useimmiten kaupassa vierähtääkin useampi tovi. Tänäkin vuonna suunnitelmat kyllä menivät uusiksi, mutta ideointi tapahtui sitten tosi nopeasti. Loppujen lopuksi koko Sinelli-reissuun meni 45min matkoineen (ja matkat veivät ehdottomasti yli puolet ajasta). Ehkä kokemus alkaa karttua tässäkin asiassa....
Tänään sitten oli itse askarteluilta. Edellisistä vuosista…

pihviä

Sunnuntaina juhlistimme muuten vain. Juhlistamiseen oli muutamia mahdollisia syitä, muttei yhtään erityistä. Suurin syy oli kenties tarve juhlistaa muuten vain + tehdä hyvää ruokaa.
Kokkailimme siis ahkerasti P:n kanssa kahdestaan keittiössä. Tämä on hyvin harvinaista... Yleensä keittiössä tulee kinaa jostakin ja jompikumpi neuvoo liikaa jompaakumpaa ja tämä jompikumpi ei kestä sitä...  Yleensä tyydymme siis olemaan kummatkin yksin keittiössä...  Tällä erää ruoanlaitto sujui kuitenkin yllättävän hyvin. Ruoan rakentaminen lähti uunikuutioperunoista, joita valmistimme P:n kreikkalaisen ystävän ohjeella. Näistä uunikuutioperunoista ei kuitenkaan aivan täydellisiä tullut. Jotenkin reseptiä ja varsinkin maustamista pitää vielä kehitellä. Rinnalle perunat saivat sisäfilepihvin, punaviinikastikkeen, kahden kaalin gratiinia sekä kreikkalaista salaattia. Punaviinikastike oli myös täysin uusi tuttavuus. Ahdistelin kastikkeen ohjeen osalta ystävääni M:ää ja yksinkertaisella ohjeella valmistui h…

piparin tuoksuinen koti :)

Tänään oli kiva tulla töistä kotiin. Parkkikselta katselin meidän parvekkeelle P:n ansiokkaasti ripustamia jouluvaloja (valoverkkoja). Näyttivätpä ne kivoilta :). Meidän taloyhtiössä on muuten toistaiseksi vielä hyvin hyvin vähän jouluvaloja. Kenties mä olen hieman ajoissa asialla...
Ja ovesta sisään tullessa täällä tuoksui piparit. Oih. Pipareita leivoimme lauantai-illalla, mutta näköjään se hyvä tuoksu säilyy. Vaikkakin mun mielestä pipareiden tuoksu on huomattavasti parempi kuin pipareiden maku. Pidän kyllä pipareista (varsinkin Aura-juuston kera), mutta tuoksua voin fiilistellä loputtomiin.

Tänä vuonna teinkin itse elämäni ensimmäiset piparit alusta loppuun saakka. Kotikotona pipareita tuli aikanaan väännettyä joka ikinen vuosi, mutta äiti oli se, joka aina teki taikinan. Täällä omassa kodissa sen sijaan en ole koskaan tehnyt pipareita, en edes valmistaikinasta. Mutta nyt on piparit omassa kodissa -neitsyys viety.

Pipareita tein äidin ohjeella:
Vanhan ajan piparkakut
2 dl siirapp…

Kahden kaalin gratiini

Olen jo pitkään halunnut tehdä kukkakaali-parsakaaligratiinia, mutta kun mä en oikeasti osaa tehdä gratiinia. Kaikilla ohjeilla, mitä oon kokeillut, on tulos ollut jotain ei niin kovin hyvää.... Meillä ei kotikotona tehty ikinä gratiinia ja en ole myöskään sitä ikinä saanut kenenkään ystävän luona, joten neuvoja ei pahemmin ole voinut kysellä... Tänä syksynä meidän työpaikan ruokakerhossa on erilaiset gratiinit tulleet kuitenkin muutaman kerran tarjolle. Minkäänlaista selkeää ohjetta en ole saanut. "No, laitat ne kaalit sinne vuokaan ja päälle sitten kermaa. No, kermaan kannattaa heitellä jonkin verran mausteita. Jotain mausteita. Sitten paljon juustoo päälle. Niin ja jos jotain muutakin kaapissa on, niin sinne vain sekaan. " Hmm, joo. En osais näillä ohjeilla edelleenkään valmistaa minkäänlaista gratiinia, koska mulla ei ollut minkäänlaista tietoa suhteista. Siis minkä verran kermaa. Kuin paljon sitä juustoo pitää olla. Siis millä se kannattaa maustaa. Nyt olen sitten pari …

Tunnustuksia osa II

Sain Petran maailma - kivoi jutui -blogin Petralta ihania tunnustuksia :) Kiitokset :)
Ensinnäkin: 

Tunnustukseen kuuluu kertoa kahdeksan asiaa itsestään ja laittaa sitten tunnustus jakoon (kahdeksalle blogille). En ole yleensä koskaan myöhässä, jos aikataulu on vain minusta kiinni. Olen itse asiassa lähes aina n. 5 minuuttia etuajassa.Haaveilen ajasta, jolloin mulla on niin iso asunto, että sinne mahtuu piano ja iso kirjoituspöytä. Pianolla voisin taas pimputella ja iso kirjoituspöytä ratkaisisi monta säilömiseen ja töihin liittyvää ongelmaa.Olen vastikään löytänyt itsestäni ihmisen, joka haluaa suunnitella erilaisia teemajuhlia tai pieniä illanistujaisia.Olen totaalisen surkea nimien muistamisessa. Varsinkin kaupunkien... Kauhistelen aina ylitäyttä kirjahyllyä ja vaatekaappia, mutta en koskaan saa tehtyä niille mitään, koska verkkokellarikin on niin täynnä, ettei sinne mahdu mitään. En kestä ajatusta, että heittäisin tavaroita roskiin, mutta aikaa ei tunnu löytyvän siihen, että me…

musiikin pakkokuuntelua

Kuten varmaan on joskus tullut mainittua, en kuuntele kotona pahemmin musiikkia. Töissä meteli on välillä sitä luokkaa, että hiljaisuus kotona on erittäin tervetullutta vaihtelua. Toki joskus ruokaa laittaessa tykkään tunnelmoida sopivan taustamusiikin kera ja viikonloppuisin saatan kuunnella muutenkin musiikkia. Mutta tämän talouden stereot ovat todella harvoin käytössä (en myöskään kuuntele radiota kuin autoa ajaessa).

Viimeisen viikon sisällä olen kuitenkin pakkokuunnellut Pirates of the Caribbeanin soundtrackeja... Ja ne alkavat kyllä tulla pikku hiljaa korvista ulos. Työpaikan pikkujouluissa teemana on tänä vuonna merirosvot ja alun aarresuunnistuksen taustamusiikkina on tarkoituksena olla jotain pelottavaa/merirosvomaista musiikkia. Ja sitä olen nyt sitten näiltä levyiltä etsinyt. Kolmea levyä olen kuunnellut (mun pää ei ole kestänyt kuin yhden kuuntelukerran jokaisesta) ja kaikilla levyillä on juuri teemaan sopivia kappaleita, mutta en ole vielä oikein osannut valita, että mikä…

joulupalloja

Joulun valmistelu jatkuu. Yritän edetä hitaasti jouluvalmistelujeni kanssa, jottei tämä ihan lähde käsistä...  Tänään Partiolaisten ihana joulukalenteri pääsi paraatipaikalle jääkaapin oveen ja joulupalloasetelma valmistui ja pääsi pöydälle esille. Asetelma siis koostuu isosta lasisesta maljakosta, hopeisista pienistä joulupalloista (ei ne kyllä pallon muotoisia taida olla yksikään) ja jouluvaloista.

Myös kynttilöitä olen tänään kaivellut esiin ja korkannut ystäväni U:n kanssa glögikauden. P tilasi ensi viikonlopulle pipareita, niitäkin siis leivotaan ihan pian :)

karppaus

tai näköjään hyväkarppaus, kuten ateriamatriisi kertoo.

Elokuun puolivälistä tein muutoksia ruokavaliooni. Sitä ennen 3 viikkoa olin syönyt pääasiallisesti salaatteja eri muodoissa. Elokuun puolivälissä kuitenkin päätettiin kahden työkaverin kanssa ruveta syömään meidän ruokakerhossa (töissä) karppausruokia + samalla siirryin muutenkin kohti karppaamista. Tosin koko kolmen kuukauden aikana en missään vaiheessa ole suhtautunut fanaattisesti yhtään mihinkään. Leipää olen syönyt silloin tällöin ja myös pastaa. Kyläreissuilla en ole kieltäytynyt yhtään mistään.  Eniten olen kuitenkin vältellyt pastaa, riisiä, perunaa, valkoisia jauhoja, karkkia, limsaa ja mehuja.

Tulokset tähän mennessä:
 Kiloja on tippunut yhteensä 5 (jouduin menemään jo rintsikkaostoksille ja farkkuostokset ovat myös edessä) Iho on voinut paremmin. Varsinkin ne kamalat kipeät leukafinnit (leukaperiin tulevat paiseet, joihin ei kovin helposti tule valkoista päätä) ovat vähentyneet. Kamalaa ähkyä ja turvotusta tulee enää…

rakkaat vanhemmat

Tämä video puhutteli minua tällä viikolla. Kunpa jokainen vanhempi näkisi tämän.
Eilen selvitin töissä tilannetta, jossa nuoret eivät olleet suvaitsevaisia toisiaan kohtaan. Jossa nuoret käyttivät toisistaan loukkaavia sanoja. Jossa nuoret olivat vihaisia ja katkeria. Jossa nuoret eivät hyväksyneet toisiaan erilaisuuden vuoksi.

Koulussa opettajat pyrkivät toki kasvattamaan lapsista ja nuorista suvaitsevaisia. Usein varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla koulut ovat monikulttuurisia ja erilaisuuden kanssa ollaan tekemisssä päivittäin. Tärkein vaikutus lasten ja nuorten asenteisiin on kuitenkin kodilla. Lapset ja nuoret oppivat vanhemmiltaan päivittäin. Koko ajan. Kunpa jokainen vanhempi haluaisi välittää erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta kaikkia kohtaan. Kunpa maailma olisi joku päivä kauniimpi paikka. Paikka, jossa erilaiset ihmiset hyväksytään.

Théhuoneessa

Vierailin taas pitkästä aikaa ystäväni L:n kanssa Théhuoneessa. Théhuone on hitaan tunnelman teekauppa. Kovin nopeasti tästä kaupasta ei ulos pääse. Ei siis kannata pistäytyä ohimennen, jos on kovin kiire. Tämä kauppa on myös ihana hajuaistille. Maustetut vihreät teet tuoksuvat niin hyvälle.

Tällä kertaa mopo lähti vähän käsistä ja ostin kolme teepussia...  Kokeiluun pienemmän pussin vihreää maustettua Thé Champagnea (shampanjan aromi, kylmäkuivatut mansikat ja rooman kamomillan valkeat kukkaset), joka todellakin tuoksuu shampanjalle, ja isommat pussit vihreää maustettua Cranberry Forestia (karpalo, vadelma, ruusun terälehdet) sekä vihreän ja valkoisen teen sekoitusta Jeanne d'Arcia (sitruunaruoho, lohikäärmeenhedelmä, kiwi ja granaattiomena).

Myyjältä sain varmistuksen myös siihen, että teen pitäisi säilyä tiiviissä pussissa tai purkissa puoli vuotta. Hyvä niin, koska kaapissa on tällä hetkellä nämä kolme vielä avaamatonta pussia sekä kaksi avattua pussia... Teetä siis riittää :)

piparimuotteja

Kaivoin näin alkuviikosta esille piparimuotit + ostin muutaman uudenkin. Hieman olin pettynyt kauppojen valikoimiin. Perinteistä piparkakku-ukkoa en löytänyt mistään. Tai ainakaan sellaista, mikä meillä kotikotona aina oli. Ainoa löytämäni oli aivan liian pullea ukko, mutta se saa nyt kelvata paremman puutteessa. En myöskään löytänyt yhtään piparin mallista piparkakkumuottia. hassua.

Lähestyvän joulun kunniaksi piparkakkumuotit löysivät paikkansa lasipurkista ja pääsivät esille.

Koko nurkkaus näyttää tältä:

Lokakuun luetut

Nora Roberts: Unelmien aika
Jälleen sitä todella kevyttä luettavaa. Näköjään niin kevyttä, etten ilman kirjan selailua edes muistanut, mistä kirja kertoi. Mutta romanttista hyvää hömppää.

Peter Franzen: Tumman veden päällä (tms)
Suhtauduin tähän kirjaan hieman epäillen. Monessa kirjablogissa sitä kuitenkin suositeltiin, joten päätin myös sen lukea.  Ja tykkäsin. Kirja oli kirjoitettu kokonaan lapsen näkökulmasta, mikä jätti monia asioita auki. Jonkun verran olisi kaivannut asioiden syvällisempää pohtimista. Toisaalta kirjasta ei tullut liian synkkä ja raadollinen, kun se oli kirjoitettu tuosta näkökulmasta.

Susan Krinard: Pimeällä puolella
Hämmentävä vampyyrirakkausromaani 1920-luvun New Yorkista. Mulle selvis vasta kirjan lukemisen jälkeen, että kyseessä oli itse asiassa Harlekiini-romaani. No, sellanen se olikin. Todella todella todella kevyttä. Ja tässä ei ollut oikein mitään erityisen sykähdyttävää.

Kajsa Ingemarsson: Kajsan maailma
Ensimmäinen Kajsa Ingemarssonin kirja, minkä lu…

marraskuu

Tämä syksy on vierähtänyt mielettömän nopeesti. Nyt on siis jo marraskuu. Mieletöntä. Mulla ei oo koskaan ollut mitään suurempaa syksyangstia. Pidän pimenevistä illoista, kynttilöiden polttamisesta, lumen tulemisesta, kylmenevistä aamuista, kuulaista viikonlopuista ja kotiin käpertymisestä. Se mistä en syksyssä pidä, on pitkittynyt hämmentävä tihkusade ja loskakökkökeli. Mutta muutamina viime vuosina nuo ovat olleet hyvin lyhytaikaisia kummatkin, joten syksyt on olleet kivoja. Jospa tänäkin vuonna säät suosis :)
Tänä vuonna marraskuu anyway pääsi todella yllättämään. Tälle syksylle oli monta projektia, jotka piti tehdä ja niistä suurinta osaa en ole vielä saanut edes aloitettua.... Kuten operaatiota: vaatekaapin siivous + tyhjennys. Tai operaatiota: valokuvien tilaaminen + kansioon laittaminen. Ne taitaa siirtyä joululomalle (ei ikinä siis).

Tämä marraskuu tuntuu ainakin etukäteen aika kivalta. Tulossa on erinäisiä pieniä juhlia ystävien kanssa, työpaikan pikkujoulut (me ollaan suunni…

joulun odotusta

Mulla ei ole muutamaan vuoteen ollut oikein mitenkään suurta joulufiilistä. Eikä joulunodotusfiilistäkään. Mutta tämä vuosi tekee ainakin joulunodotusfiiliksen suhteen poikkeuksen. Olen nimittäin nyt jo ruvennut fiilistelemään tulevaa joulua ja miettimään joulukoristeita ja joulukortteja ja joululahjoja ja jouluruokia ja...

Joulufiilistely lähti käsistä (tai siis turposi suuriin mittoihin) siinä vaiheessa, kun luin muutamasta blogista jouluun liittyviä juttuja ja ostin vielä ystävältäni J:ltä partiolaisten joulukalenterin. Nyt mun tekis mieli jo hakee kellarista sellanen kattoon ripustettava paperinarusta tehty pallo ja kiinnittää sen sisäseiniin jollakin konstilla jouluvalot ja kaivaa keittiön jouluvalo esiin ja täyttää maljakko joulupalloilla ja jouluvaloilla ja...  Ja siis kotikotona käydessä mä kaivoin äidin resepteistä piparkakkutaikinankin ohjeen! minä, joka en oo kertaakaan kymmeneen vuoteen (eli poissa kotikotoa asuessani) tehnyt pipareita.... 

Tämän vuoden joulufiilikseen va…

Tacosalaatti

Tämä ruoan oli tarkoitus ensin olla karppausruoka. Mutta lankesin sitten kuitenkin...

Tacosalaatti
jääsalaattia
tomaatteja
kurkkua
paprikaa
400g jauhelihaa
tacomaustepss
juustoraastetta
nachoja murustettuna

kastike:
3rkl majoneesia
2dl turkkilaista jogurttia
chilimaustetta maun mukaan (aika reilusti saa laittaa)

Valmista kastike. Paista jauheliha ja lisää tacomaustepussin mukaan vesi + mausteseos. Kokoa salaatti lautaselle: salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa. Päälle jauhelihaa, kastiketta, juustoraastetta ja nachoja. Nauti :)

Juustoinen pekonipasta

Soveltelin tässä muutamaa ohjetta ja sain aikaiseksi jonkinlaisen reseptin. Tosin jossain vaiheessa olin jo hajun perusteella aivan varma, että pastasta tuli liian juustoinen mun makuun. Juustoahan tässä ei oikeasti paljon ole, mutta mä en oikein rakasta sulanutta juustoa...

Juustoinen pekonipasta
½ pkt pekonia pienistettynä
hieman öljyä
1-2 sipulia
1 valkosipulin kynsi
2 dl kermaa
n.4cm pätkä musta koskenlaskija -juustoa
pippuria
kirsikkatomaatteja
tuorepastaa

Ruskista pekoni. Lisää hieman öljyä sekä silputtu sipuli + valkosipuli. Kuullota sipulit. Lisää kerma sekä juusto. Sekoita, kunnes juusto on kokonaan sulanut. Mausta runsaasti pippurilla. Anna kastikkeen hautua ja keitä sillä välin pasta.  Tarjoillessa sekoita joukkoon puolitettuja kirsikkatomaatteja.

Viikonloppu itselle

Koska viime ajat töissä ovat olleet aika hektisiä (ja eikä tiedossa mitään suurempaa töiden vähenemistä ole näköpiirissä) päätin pitää kotiviikonlopun, joka oli omistettu vain itselleni. En sopinut treffejä kenenkään kanssa enkä myöskään nähnyt ketään tuttua. En muutenkaan suuremmin aikatauluttanut viikonloppuani. Lähes koko viikonloppu meni olemiseen. Istuskelin sohvalla, lueskelin kirjaa. Katsoin tv:tä ja kudoin sukkaa. Venyttelin. Korjasin kokeita (töistä ei kokonaan päässyt irti, mutta rauhallisella tahdilla ja ilman stressiä valmiiksi saamisesta, sekin sujui aika rennosti). Nukuin pitkään. Nautin.

Kävin myös sekä perjantaina että lauantaina jumpassa (ne olivat lauantai-illan leffassa käynnin lisäksi ainoat aikataulutetut asiat). Ja varsinkin lauantain pilates sopi jotenkin niin hyvin tähän viikonloppuun. Tuli niin rentoutunut olo ja silti kropassaan tunsi tekevänsä töitä. Siirryin pilateksesta vielä Delibee Corneriin nautiskelemaan teetä ja lueskelemaan kirjaa.

Ruokaankaan en o…

Sinä päivänä - One Day

Eilen kävin pitkästä aikaa elokuvissa. Koska viikonlopun teemana oli nautiskelu ja rentoutuminen, suuntasin Sellon Biorexin Rex-saliin. Rex-salissa on vain 28 paikkaa ja kaikki paikat ovat taakse kallistettavia nojatuoleja. Salissa on 4 "parisohvaa" ja muut ovat yksittäisiä nojatuoleja. Kyseessä on todellinen leffanautinto, kun nojatuoliin saa kunnolla käpertyä. Aivan kuin kotona katsoisi leffaa paitsi että kuvan laatu (sekä kankaan koko) ja äänentoisto ovat hieman toista... Suosittelen kokeilemaan joskus.

Pyhä aikomukseni oli mennä leffaan vain vesipullon kanssa. No, leffateatteriin menin vain vesipullon kanssa, mutta katsellessa kaikkien herkkuja ei päätös enää pitänyt... Ostin sitten karkkipussin. Ja mässäsin sen kokonaan leffan aikana. hyi mua.

Leffana oli Sinä päivänä - One Day.
Ystäväni J suositteli tätä kirjaa luettavaksi alkuviikosta. Kirjaan oli kuitenkin mielettömät varausjonot, joten ajattelin jättää suosituksen huomioimatta. Sitten aivan sattumalta eräässä nai…

perjantain väsymyksen poistoa

Tänään töistä lähtiessä olin aivan poikki. Sikäli ei ollut edes kovin raskas päivä töissä, mutta näin jakson loppua kohden kaikki työt kerääntyy ja kerääntyy ja pitäis kääntää katsetta jo seuraavaan jaksoon.... Väsymys oli siis todella suuri. Kirjastossa ja kaupassa vierailun jälkeen olin valmis menemään nukkumaan ja jättämään jumpan ja kaiken illan kohdalta väliin. Sitten kotiin ajellessa radiosta sattui tulemaan:


Radion volume kaakkoon, mukana jammailua ja tadaa väsymys alkoi hävitä. Enkä mä oo ees mikään suuri AC/DC -fani...  (ja tää videohan on aika kamala.... )
Väsymykseen poistoon auttoi myös kotona lasillinen äidin tekemää kotimehua ja kannullinen teetä. Nyt voi taas harkita sitä jumppaan lähtöäkin :)

Syksyinen Landshut

Syysloma kului tällä kertaa Saksassa Landshutissa (lähellä Müncheniä). Landshutiinkin oli tullut jo syksy ja varsinkin iltaisin oli mielettömän kylmä.... Mutta sää oli kerrassaan ihana ja Landshutkin näytti hyvät puolensa :)
Tässä muutamia kuvia reissusta



unirytmi sekaisin vaihteeksi

Syyslomani aiheutti näköjään todella mielenkiintoisen unirytmin sekaantumisen... Loppujen lopuksi ei reissussa (Saksan maalla vaihteeksi) tullut mitenkään mielettömän myöhään valvottua tai mielettömän myöhään nukuttua. ...mutta tietenkin vähän... :) (no yksi ainut ilta tais mennä pitkälti yli puolen yön).  Viime yönä sitten tulin reissusta kotiin. Mun piti olla kotona jo pian puolen yön jälkeen, mutta kiitokset nimeltä mainitsemattoman lentoyhtiön (jota mun ois pitänyt jo aikoja sitten oppia vältteleen, mutta aina oon antanut uusia mahdollisuuksia. en enää taida.), olinkin sitten kotona vasta 03.15.... Siis tottahan lennot on aina silloin tällöin myöhässä ja välillä vähän enemmänkin, mutta kyseisen lentoyhtiön lennot on olleet lähes aina myöhässä, kun oon niillä lennellyt (ja mä oon viime aikoina kuitenkin lennellyt aika paljon).  No, myöhäisen kotiinpalun (ja pitkän lentokentällä istuskelun) seurauksena en sitten viime yönä nukkunut kuin 40min koneessa ja 3h kotona...  Ja mä oon siis…

Bravuuri

Tänään olin niin tuskainen (henkisesti, en fyysisesti) työpäivän päätteeksi, ettei musta todellakaan ollut ruoanlaittajaksi. Päädyin siis kokeilemaan ystäväni U:n suosittelemia Atrian Bravuuri -aterioita. "Oikeaa kotiruokaa helposti ja nopeasti aikaa säästäen". Oikeasta kotiruoasta en kyllä nyt ihan tiedä... Mutta ei nyt kenties kuitenkaan aivan täyttä einesmössöä. Helposti kyllä. Nopeasti? No, esivalmisteluihin ei mennyt aikaa, uunissa se ruoka kuitenkin oli tunnin. Mutta vaivatonta oli.

Valitsin ruoakseni Broilerin fileet kasviksilla. Pakkauksessa oli siis 4 broilerin filettä, kuutioituja kasviksia jonkinlaisessa kermaisessa (ei siinä kyllä oikeasti tainnut kermaa olla, mutta kermaiselta se näytti ja maistuikin) kastikkeessa. Uuni piti lämmittää, muovikääre pois ja pakkaus uuniin tunniksi. Ja ruoka olikin valmista. Ja ihme ja kumma, se oli oikeasti hyvää. Kanassa ei tullut vastaan mitään epämääräisyyksiä, ruoka oli sopivasti maustettua ja hyvää. Mä en meinaa toipua tästä. S…

juhlakampaus

Tänään aamulla heräsin ajoissa irrottelemaan papiljotteja (tarkemmin sanottuna kukkapapiljotteja = vaahtomuoviset suikerot, joiden toinen pää on kukan muotoinen ja siinä on reikä keskellä) ja "ihastelemaan" hillitöntä kiharapehkoa. Mun hiukset on siis luonnostaan jonkisen verran kiharat ja pienellä avustuksella ne on todella kiharat... Aamulla mun normaalisti olkapäille ylettyvät (ehkä jopa vähän yli) hiukset olivat siis hyvin tiukasti pään ympärillä... Tiukoista kiharoista on kuitenkin se etu, että niistä on kohtuullisen helppo koota nuttura. Työpäivän takia tänään oli oltava jo aamulla kampaus jonkinlaisessa kasassa ja sen piti myös syntyä suhteellisen pienellä vaivalla. Kiharoiden, pinnien (ja pinnien ja pinnien...) ja hiuslakan avustuksella tulos oli tällainen:
tosin nuo typerät niskahaihtuvat kursin vielä kampaukseen mukaan kuvan oton jälkeen.
Nyt pitäisi vielä saada kampaus säilymään illan juhlaa varten. ...mun iltapuku pääsee myös jälleen ulkoilemaan. Mä tiesin kevääll…

perjantai-iltapäivä

Tänään aloitin viikonlopun (vaikka töitä huomenna onkin) mukavasti kahvilavierailulla. Muutamana perjantai-iltapäivänä on tullut käytyä Sellon kirjaston viereisessä Delibee Cornerissa ja sinne suuntasin tänäänkin. Delibee on kiva pieni kahvila ja  mun mielestä kyllä ainut Sellon kahviloista, jossa on jonkinlaista tunnelmaa. Paljon asiaan varmastikin vaikuttaa se, ettei tämä kahvila ole keskellä kauppakeskusta vaan siellä on oma rauhansa. Lisäksi palvelu on ollut joka kerta erinomaista. Lisää tällaista asiakaspalvelua, missä oikeasti välitetään asiakkaasta.

Tänään join Delibeessä vihreää teetä ja söin karjalanpiirakan lämminsavumoussella. Hyvää oli. Lisäksi kirjastosta lainattu hömppäkirja lukemiseksi ja tadaa, täydellinen perjantai-iltapäivän tunnelma saavutettu. Niin täydellinen, ettei kotonakaan millään saanut aikaiseksi siivota...

syyskuussa luetut

Syyskuussa työkiireet ja kaikki riennot häiriköivät syyskuussa vakavasti lukemista. Yllättävän monta kirjaa kuitenkin ehdin näköjään lukea, vaikka onkin koko ajan ollut sellainen olo, etten ehdi koskaan lukea. Työstressin takia kirjat ovat olleet pääsääntöisesti aika kevyttä kamaa...
Barbara Taylor Bradford: Pariisin viikot Hömppää jälleen. Ei hillittömän suurta tarinaa takana. Kivaa luettavaa
Lubna Ahmad Al-Hussein: 40 raipaniskua, tositarina nyky-Sudanista
Kirja, joka pisti ajattelemaan. Työssäni kohtaan paljon eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Tämä kirja sai pohtimaan sitä, kuinka vähän tiedänkään heidän taustoistaan ja kulttuuristaan. Tykkäsin.
Kate Kerrigan: Onnellisen avioliiton reseptejä
Lukupiirin kirja. hömppää...
Anja Angel: Joka tiikerillä ratsastaa
Varmastikin hömpäksi luokiteltava kirja, mutta mielenkiintoinen luettava (siis kaikki hömppähän on... :), mutta tämä nyt muutenkin). Kertoi 1960-luvun Kambodzassa elävästä suomalaisesta naisesta. Sisälsi jonkin verran historiaa Vie…

munakoiso-jauhelihavuoka

Tämän reseptin pohjana oli moussakan ohje ja alunperin olin moussakaa tekemässäkin. Ruoan tekemisen aikana havaitsin kuitenkin kaapeissani pieniä puutteita + moussakaan tuleva juustokastike ei oikein sytyttänyt. Tällainen siitä sitten tuli. Vähän niinkuin lasagne, mutta ilman pastaa.

Munakoiso-jauhelihavuoka
1 iso munakoiso (kenties kaksikin)
suolaa
öljyä reilusti
tomaatti
400g jauhelihaa
iso sipuli
2 valkosipulin kynttä
mausteita: suolaa, mustapippuria, thai green currya (tätä tupsahti mukaan vahingossa, mutta ei ainakaan tehnyt pahaa), paprikamaustetta, chiliä
yrteillä maustettu tomaattimurska
tuorejuustoa n. 100g (aurinkokuivattu tomaatti -maku)
2dl kuohukermaa
juustoraastetta

Viipaloi munakoiso n. sentin paksuisiksi viipaleiksi. Ripottele leikkuupinnoille suolaa ja anna itkeä n. 30min. Huuhtele tämän jälkeen viipaleet kylmällä vedellä + kuivaa ne. Paista viipaleet öljyssä (ja nehän imevät sitä aika reilusti) kauniin ruskeiksi kummaltakin puolelta. Siirrä sivuun odottamaan ja halut…

parisuhteellinen viikonloppu

Viime aikoina on ollut hieman kiirettä (suunnitellessa muunmuassa töihin itselle 70-luku-, 80-luku- ja 90-luku-ulkonäköä....  Töissä on ollut siis teemapäivät. Ja mielettömän paljon ihmiset on jaksaneet nähdä vaivaa, hyvä me :)) ja stressiä (muista työjutuista). Joten rentouttava parisuhteellisuusviikonloppu oli vallan tervetullut. P oli siis viikonlopun Suomessa ja näyttää siltä, ettei näitä parisuhteellisuusviikonloppuja ole enää kuin 3 ja sitten kummankin pitäisi taas vaihteeksi majailla Suomessa. Mukavaa niin :).

Tämän viikonlopun tekemisiin kuului siivousta, siivousta ja siivousta. Hämmentävää, kuinka kaaokseen moni paikka olikin mennyt... Mutta ikävä kyllä mun "miestä tarvitseviin"-ongelmiin ei löytynyt ratkaisuja. Vessaan ei edelleenkään löytynyt loisteputkilamppua (36- (tai 35-) senttiset loisteputket on vähän kiven alla), kaapin pyyheteline on edelleen ilman kiinnitystä ja varastossa on edelleen aivan liikaa tavaraa...
Lauantai-illalla vietimme mukavan illan ystäv…

Muista aina: Liikenteessä

...monta vaaraa ompi eessä. ...varsinkin pyöräillessä.
Mua alkaa pikku hiljaa kauhistuttaan ihmisten piittaamattomuus pyöräteitä kohtaan. Vaaratilanteita tulee niin sairaan paljon vastaan. Ja kuitenkin pyörällä on yleensä aika paljon nopeutta ja vaikka kuinka yrittää havainnoida ympäristöään, niin ei millään ehdi havainnoida joka ikistä koiraa ja lasta ja lastenvaunua.... Pahimmat ovat kyllä ehdottomasti koirat flex-hihnoissa. Olisiko liikaa vaadittu, että omistajat pitäisivät koiransa edes samalla puolella katua kuin itse ovat... Ja ehkei siinä kevyen liikenteen väylällä ole pakko pitää sitä flexiä täysin vapaana... Flexin narua on nimittäin todella todella vaikeaa nähdä kauemmas, ja jos koira vielä sattuu olemaan jossain puskassa niin tadaaa, satavarma kolari edessä...  Ja miten kummassa voi olla vaikeaa lukea niitä liikennemerkkejä ja huomata maahan maalattuja polkupyörien kuvia... Kyllä, se todellakin meinaa sitä, että siinä on pyörätie. Ei jalkakäytävä, ei tie, jossa voi mennä la…