Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2012.

Kilim

Hiihtoloma oli siitä mainiota aikaa, että ehti kerrankin lounaalle työpaikan ulkopuolelle. Suuntasinkin P:n kanssa lounaalle Tapiolaan ravintola Kilimiin. Kilim on turkkilainen ravintola, jonka lounaspöytä on kerrassaan herkullinen. Lounas tarjoillaan seisovasta pöydästä.

Toinen pöytä sisältää lämpimät ruoat (joita itse harvemmin otan) kuten perunoita, munakoisovuokaa, kebablihaa. Ja toinen (tätä suurkulutan) taas salaatit. Salaatteja löytyy montaa erilaista. Paras on "sipsisalaatti", jossa on sipsimäisesti leikattuja oletettavasti öljyssä paistettuja perunoita + muita vihanneksia sekä jonkinlainen kastike. Kuvailusta huolimatta tämä on todella hyvää. Lisäksi on erilaisia pastasalaatteja, linssisalaatteja, erilailla marinoituja vihanneksia, tavallinen salaatti, oliiveja, sipuleita jne jne. Lounaalla on muistaakseni hintaa 9,30 €.

Kilimin uudet tilat ovat hieman persoonattomat, mutta ruoka on yhtä hyvää kuin edellisessäkin paikassa. Suosittelen lounaspaikkana :)


Hiihtoloma

Hiihtoloman aluksi suunnitelmat olivat nämä:
- reissu Akaalle + Etelä-Pohjanmaalle
- reissu Pohjois-Pohjanmaalle
- vanhasta hyvästä autosta luopuminen (uusi on jo olemassa)
- hengailua kotona
- paljon nukkumista
- nauhoitettujen ohjelmien katsominen
- tulevan kummipojan näkemistä
- ystävien tapaamista
- liikuntaa + liikuntaa
- rauhallisia hetkiä ja lukemista
- parin kaapin siivoaminen

Ja hiihtoloman lopuksi voi todeta, että suurin osa suunnitelmista toteutui. Tosin en katsonut yhtään nauhoitettua ohjelmaa, en käynyt salilla kertaakaan (lenkillä yhden kerran...) ja yhteenkään kaappiin en koskenut....  Sen sijaan nukuin paljon, luin kohtuudella, näin ystäviä, tapasin tulevaa kummilasta pariin otteeseen ja lisäksi 4 muuta kummilasta :). Niin, ja siinäpä se loma sitten olikin. Ihanan rentouttavaa oli ja huomisaamun normaali kiire ei innosta yhtään....  Mutta vaikka se lisääkin huomisaamun kiirettä, niin päätin silti olla tänään tekemättä yhtään työhommaa (ja se kostautuu niiin huomen aa…

Blinejä

Viime vuosina jo lähes perinteeksi on muodostunut pitää meillä kotona blini-ilta. Blinit on tehty pitkän kaavan mukaan (noudatan yleensä aina tattarijauhopussissa olevaa ohjetta). Edellisenä päivänä olen tehnyt siis taikinan puolivalmiiksi jääkaappiin tekeytymään ja sitten juuri ennen vieraiden saapumista olen valmistanut taikinan loppuun. Koska taloudessamme on 2 blinipannua, on vieraina yleensä myös 2 henkilöä. Neljälle ihmiselle kahdella pannulla paistaminen toimii, useammalle ei ehkä niinkään. Tokihan blinit voisi paistaa muullakin pannulla, mutta tuollaisella pienellä pannulla niistä tulee juuri sopivan kokoisia ja paksuisia. Valurautaisesta blinipannusta vielä hieman haaveilen...

Tänä vuonna blinit saivat kaverikseen
mätiä
merilevähelmiä
smetanaa
punasipulia
sienisalaattia
tuorejuusto-poro-kevätsipulihöystöä
suolakurkkuja + hunajaa

Ja blinithän kuuluu sitten paistaa voissa ja niiden jälkeen kuuluu olla yliähkyssä... Ja hyviähän ne ovat :)

Aakkoset: B niin kuin brunssit

Brunssit ja aamupalat. Voiko olla parempaa?
Kotona aamupalani ei mitenkään kummoinen ole. Ei yleensä viikonloppuisinkaan. Ellei sitten ole vieraita, tai jostakin kumman syystä muuten vain päätetään järkätä oma brunssi. Mutta sitten ne aamupalat ja brunssit kahviloissa. oi. Innostus brunsseihin syntyi oikeastaan Saksassa. Siellä kun kahviloiden aamupalat ovat vaan todella halpoja. Tosin en ole tainnut saksassa käydä kuin yhdellä varsinaisella brunssilla, mutta sieltä se ajatus lähti.

Ennen blogimaailmaan sekaantumista oli jotenkin todella vaikeaa löytää tietoja brunsseista. Tai sitten mun googlaaminen asian suhteen oli todella huonoa... Muiden blogeja lukiessani on kuitenkin pääkaupunkiseudun brunssit aika hyvin hahmottuneet. Tosin mulle uusia paikkoja ilmaantuu koko ajan...  Tällä hetkellä brunssien voisi jopa sanoa olevan mun ja P:n jonkinlainen harrastus. jee, joku yhteinen harrastuskin löytyy. Tämän vuoden alusta ollaan joka viikonloppuna, joka ollaan oltu kotona, käyty brunssil…

Härmä

Käytiin tässä Kauhavalla ja autenttisessa ympäristössä katsottiin Härmä-elokuva (Kauhavan Y-kinossa). Pidin tästä elokuvasta. Hyvin harvoin suomalaiset leffat onnistuvat yllättämään positiivisesti, mutta tämä kyllä teki sen. Tosin täytyy myöntää, että jonkinlainen lähes kotiseuturakkaus saattaa asiaan vaikuttaa. Etelä-Pohjanmaalta en kotosin ole, mutta juuret on puolittain siellä. Senpä takia maisemat ja murre kolahtivat. Positiivista oli, että itse en ainakaan suuremmin huomannut murteessa virheitä (parilla näyttelijällä puheen nuotti ei ehkä ollut ihan kohillaan, mutta se on jo saivarrusta). Ja ne maisemat. oi. Tosin kuvaraitaa on varmasti väritetty, ei lakeuksillakaan nyt aivan noin kaunista ole, vaikka kaunista onkin. Mutta ei mua nyt varsinaisesti haitannut vihreän käyttö värittämisessä. Eipä tuosta haittaakaan ollut. Ja on ihan kiva, että tehdään suomalainenkin leffa, jossa maisemaa pyritään romantisoimaan.

Tarinasta pidin. Väkivaltainen ja raaka tämä leffa oli, mutta mitä muut…

parturointia

Tällä kertaa parturoinnin kohteeksi päätyi kiinanruusuni. Kiinanruusu on ilahduttanut arkeani n. 8 vuotta. Hieman on muistoissa hämärtynyt tarkka vuosi yksilöni saapumisesta. Mutta se oli joko 2004 tai 2005. Sain kiinanruusuni pistokkaana ystävältäni ja saapumisvuosi on myös se ainut vuosi, jolloin kyseinen yksilö kukki. Kukat olivat sieviä punaisia kukkia. Mutta niitä ei tosiaan ole saatu sitten sen jälkeen kertaakaan ihastella. Epäilen kukan mököttävän...

Olen enemmän tai vähemmän yrittänyt kikkailla, että yksilöni rupeaisi kukkimaan. Mutta toimilla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut sen suurempaa vaikutusta. Tänä vuonna harvensin taas yksilöäni suhteellisen rankalla kädellä. Lisäsin uutta multaa purkkiin ja laitoin mullan päälle vielä tuollaiset kivetkin. Hidastavat kosteuden haihtumista hieman.


Kateellisena aina hieman katselen siskoni miehen kiinanruusua. Se nimittäin kukkii joka ikinen vuosi.... Hoito-ohjeita vaihtamallakaan ei omani ole silti kukkimisesta innostunut. Sen sijaan…

hiihtoloma :)

Yllä olevissa tunnelmissa alkaa tämä hiihtoloma. Viikko ilman kiirettä (toivottavasti), viikko ilman työstressiä (toivottavasti). On se niin kiva lomailla välillä. Ja tämän ihanuuden aloittamiseen sopii loistavasti vihreä tee ja Maraboun Premium 70% Cocoa Mint -suklaa. On muuten hyvää tummaa suklaata (tosin sillä edellytyksellä, että tykkää mintun mausta, kuten allekirjoittanut tekee).

p.s. kuvassa on vanhin muumimukini. Sain sen synttärilahjaksi vuonna 1992 (jostakin syystä tämä vuosi on jäänyt noin hyvin mieleen). Täältä voit muuten tutkia, minä vuonna mikäkin muki on ollut myynnissä. Itseäni ihastuttavat eniten 90-luvulla myynnissä olleet tämän tumman keltaisen mukini kaverit. Harmi, ettei niitä kyllä enää mistään taida saada.

Brunssi Pacificossa

Muistaakseni viimeisessä (tai sitä edellisessä...) City-lehdessä oli listattu äänestyksen tulokset Helsingin parhaista ravintoloista, brunsseista, pubeista jne. Pacifico joko voitti tai pärjäsi ainakin hyvin paras brunssi -äänestyksessä. Suuntasimme sitten mekin lauantaina tätä paikkaa testaamaan.

Tunnelma paikassa oli täysin erilainen kuin aiemmin testatuissa brunssipaikoissa. Rosoinen, baarimainen (no baari/pub se onkin), Kalliomainen. Valaistus oli todella hämärä, pöytiä paljon ja ihmisiä todella paljon. Olimme varanneet pöydän (mikä oli ihan fiksua) ja suuntasimme paikkaan heti klo 11.00. Fiksua sekin. Asiakaskunta oli selkeästi nuorempaa kuin aiemmissa kokeiluissamme. Pääosin ihmiset olivat alle 35 vee, lapsia paikassa näkyi tasan yksi. Ja lapsiystävällisin paikka tämä ei suuremmin ole.

Ruokatarjonta ei tällä kertaa suuremmin vakuuttanut. Se oli aika peruskauraa. Lämpimistä ruoista löytyivät munakokkeli, uunitomaatit, nakit ja lihapullat. Erikoisempana lämpimänä oli minitortilla…

puolukkainen jäätelökakku

Tätä kakkua tarjosi ensin siskontyttöni. Suhtauduin kakkuun erittäin skeptisesti, koska puolukka ei missään nimessä ole lähelläkään suosikkimarjojani. Itse asiassa se on se ainut marja, jota en voi sietää... Tässä kakussa puolukan maku ei kuitenkaan pääse kovin esiin... Tämä kakku sopii myös hyvin joulun jälkeiseen elämään, tähän voi nimittäin hyvin upottaa joululta jääneet piparit.

Puolukkainen jäätelökakku Pohja: 150 g piparkakkuja 3/4 dl juoksevaa margariinia  Täyte: 1 l vaniljakermajäätelöä
1½ dl puolukkahilloa
Kakun teko lähti käyntiin näillä välineillä: Piparit täytyy saada siis murskattua. Toki sen voi tehdä jollain koneellakin, mutta itsestäni tämä on paljon helpompi tapa. Eikä tule tiskiäkään.
Seuraavaksi irtopohjavuoka vuorataan leivinpaperilla:
Irtopohjavuokaan taputellaan piparkakkumurut, joihin on sekoitettu juokseva margariini:

Sitten pöydällä sulamassa ollut jäätelö sekoitetaan puolukkahillon kanssa:
Ja jäätelöhässäkkä kaadetaan vuokaan ja pistetään pakkaseen. Viimeistään seuraava…

Aakkoset: A niin kuin aamut

Päätin sitten minäkin aloittaa omat aakkoseni.
Loogisesti aloitan A:sta. Valitsin sanaksi aamut.
Kuulun niihin todella omituisiin ihmisiin, jotka yleisesti ottaen tykkäävät aamuista. Tai paremminkin voisi sanoa, että yleisesti ottaen mulla ei oo mitään aamuja vastaan ja useimmiten ne ovat vielä aika kivoja. Mun parhaimpiin lapsuuden muistoihini kuuluu se, kun olen isän kanssa yhdessä herännyt kesäaamulla jo viiden maissa ja ihastellut ulkona nousevaa aurinkoa, kastetta ja lintujen sirkutusta. Jotenkin tuosta muistosta tulee edelleen kovin rauhallinen ja mukava olo.

Nykyään aamut ovat enemmän tai vähemmän hektisiä. Arkiaamuni olen aikatauluttanut suhteellisen tarkasti (ja nyt kun meitä taas asustaa täällä kaksi, niin aikatauluni on joutunut välillä hieman koville...) ja tämän ansiosta en joudu heräämään aamuisin turhan aikaisin.
Kello soi 6.42 (mulla on wake up -light, joten olen heräillyt jo siinä pikku hlijaa puolen tunnin ajan), jolloin ampaisen suoraan vessaan. Pisut ja pesut ja…

Cafe Bastvik

Bastvikin kartanoksi kutsuttu rakennus sijaitsee Saunalahdessa. Vielä 2000-luvun alussa rakennus oli erittäin huonossa kunnossa. Nykyään se on kuitenkin vallan söpö rakennus, jossa toimii aina kuukauden ensimmäisenä täytenä viikonloppuna kahvilana. Cafe Bastvikissa saa brunssia kahdessa kattauksessa ja lisäksi klo 14:n jälkeen tarjolla on lounasta ja kakkuja.

Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina kävimme nauttimassa kakkupöydän antimia. Valinnan vaikeus meinasi iskeä... Loppujen lopuksi söin Bastubergin (tai jotain sinne päin... ) torttua, joka oli hyvin Runebergintorttumainen. Torttu oli sopivan kosteaa ja muutenkin herkullista. Sen verran miljöö ihastutti, että keväällä/kesällä suuntaan tänne kyllä brunssillekin. Palvelu oli hyvää, tee ja kahvi maistuivat myös. Ja lähistöllä on vielä kivat kävelymaastot.

Ja näiden vaaleanpunaisten kuvien myötä hyvää ystävänpäivää kaikille vielä näin yömyöhään :)

viikonlopun tunnelmia

Viikonloppu kului syödessä brunssia, juhliessa häitä, juhliessa itseä, siivotessa, muuttoapuna toimiessa ja hieman töitä tehdessä. Univelkaa kertyi, mutta ihana viikonloppu oli kuitenkin :).

Vanheneminen toi myös lahjoja. Erittäin kivoja sellaisia. Niin ja P onnistui yllättämään mut täysin. Se ihminen, joka on ehkä maailman (lähes ainakin) huonoin suunnittelemaan mitään, lupautui suunnittelemaan täysin meidän kesän New Yorkin matkan. Mä saan toki esittää toiveita ja ehdotuksia, mutta P lupasi hoitaa kaikki käytännön järjestelyt ja aikatauluttamisen ja etsimään valmiiksi ravintoloita. Mieletöntä. Tykkään tästä niin kovasti. Ja toki siitäkin, että me ylipäätänsä mennään New Yorkiin :), mutta siis suunniteltu reissu. p a r h a u t t a

lauantaiaamun parhautta

Mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän pidän näköjään hitaista aamuista. Siitä, kun voi istua nojatuolissa kirjan kanssa ja juoda samalla teetä. Siitä, kun ympärillä on hiljaista. Siitä, kun on vielä hämärää ja voi lukea lukulampun valossa kirjaa. Siitä, ettei ole kiire minnekään. Siitä, ettei ole pakko aloittaa aamua aamupalalla vaan voi sen sijaan aloittaa aamun teellä. Myöhemmin on aikaa aamupalalle.

Harmi vaan, ettei arkena tällaisen ajan järjestäminen ole mahdollista. Tai on, jos heräisin tarpeeksi ajoissa. Mutta tällä hetkellä 6.40 on aivan tarpeeksi varhain.... Tällä hetkellä työt tosin sallivat sen, että yhtenä arkiaamunakin voi herätä vasta 7.15 ja silti ehdin olla kotona tunnin. Tunnissa teehetken ehtii jo järjestää. Moni valitsisi hieman pitempään nukkumisen, mutta itseni olen löytänyt useimmiten sängyn sijasta nojatuolista fiilistelemässä aamua.

Ja sitten ne lauantaiaamut. Useimpina lauantaiaamuina (jos en ole viikonloppureissaamassa jossakin) ehdin majoittua nojatuoliin tunn…

Mission Impossible - Ghost Protocol

Mission Impossible on siitä harvinainen elokuvasarja, että olen katsonut jokaisen leffan elokuvateatterissa. En kuitenkaan koskaan ole mikään MI-fani ollut, jotenkin olen vain joka kerta päätynyt katsomaan leffan teatteriin... Sen verran kyseiset leffat ovat kuitenkin kiinnostaneet, että olisin mitä luultavimmin kuitenkin vuokrannut ne jossain vaiheessa.

Ensimmäisen Mission Impossiblen katsoin kesällä1996 Brightonissa. Olin Brightonissa kielikurssilla, joten tämän leffan ympärille liittyy paljon mukavia muistoja. Suurimpana asiana leffasta jäi ehkä kuitenkin mieleen se, että leffan juonta oli todella vaikea seurata hieman vajaavaisella englannin kielen taidolla. Ylipäätänsä mun kuullun ymmärtäminen on kielessä kuin kielessä heikointa, joten leffa sai todella haastamaan itsensä. Vuonna -96 Tomppa oli myös vielä aika ihqu. Enää Tomppa ei kuulu aivan fanituslistan kärkipäähän (eikä kovin lähellekään), mutta kyllähän nyt Tomppa kuuluu ehdottomasti Mission Impossibleen...

Itselläni ja lef…

Brunssi Delibee Cornerissa

Kävin toisen kerran syömässä brunssia Delibee Cornerissa. Näistä kokemuksista oppineena, brunssille kannattaa suunnata aika aamusta. Tällä jälkimmäisellä kerralla saavuimme paikalle n.12.00 (brunssi on 13.00 asti) ja valikoima oli jo hieman suppea. Muutamat tuotteet olivat loppuneet ja muutenkin oli ehkä hieman nuhruinen fiilis. Eka kerta brunssilla oli siis huomattavasti parempi.

Tämän paikan ehdoton brunssiplussa tulee lämpimästä uunimunakkaasta, jonka saa pöytään tarjoiltuna. Se on vaan niin hyvää. Kuohkeaa, paksua. oih.


Muuten tarjolta löytyy leipiä, croisantteja, karjalanpiirakoita + munavoita, pakastepussista pasteijoita, erilaisia leikkeleitä, lohta (sekä kylmä-  että lämminsavustettua), katkarapuja, juustoja, homejuustoja, jogurttia + marjoja + mysliä. Juomista löytyy omenamehu, appelsiinimehu, kahvi ja musta tee.

Jälkkäritarjontaa ei suuremmin ole. Tällä kertaa löytyi hedelmäsalaatti sekä kaupan valmiita (?) suklaakuorrutteisia donitseja. Brunssin hinta on 15 € ja vatsansa s…

Villalanka-arkku

Aikanaan muuttaessamme nykyiseen kotiimme hankimme olohuoneen pöydäksi viiniarkun. Missään vaiheessa siihen ei kyllä ollut tarkoituskaan säilöä viinipulloja, koska meidän taloudessamme ne säilytetään näin:
(ja ei, meillä ei yleensä ole ihan kaikki 7 lokeroa täynnä.... nyt ne ovat vain juuri saaneet saksanmaalta matkanneen täydennyksen). Sen sijaan P:llä oli vallan selkeä visio siitä, mitä viiniarkkuun laitetaan. Kaikki viinitelineet sisältä pois ja asunnossa epämääräisesti pyörineet langat arkkuun. Ja järjestely on kyllä ollut kerrassaan toimiva. Mä oon saanut rauhassa kerryttää lankavarastoani eikä P:n ole tarvinnut menettää siivotessa hermojaan erinäisten lankakerien kanssa. Kätevää.

Vähemmän kätevää on sitten se, että tuonne arkkuun on kovin kovin helppo sulloa tavaraa ja vähän lisää tavaraa ja vielä vähän tavaraa. Välillä sieltä löytyy kaikki taloudessamme hukassa olevat tavarat. Ja niin, ne lankakerät tuppaavat myös lisääntymään (kenties ne harrastaa jotain hämmentävää arkussa tai…

Couscous-halloumisalaatti

Tähän salaattiin törmäsin Kaitaliinan blogissa. Verigreippi (tai greippi ylipäätään) ei kuulu oikein suosikkeihini, joten reseptiä tuli hieman muokattua. Oma salaattini näytti tältä
ja resepti oli loppujen lopuksi tällainen:

Couscous-halloumisalaatti
Rucolaa
2 dl couscousia (keittämisen jälkeen öljyä reilusti)
2 Punasipulia
hunajaa
1½ appelsiinia
Vesimelonia jonkin verran
Avokadoja reilusti (esim. 3 miniä)
Cashewpähkinöitä
Halloumia 1 paketti
korianteria

Kastike
Puolikkaan appelsiinin mehu
Öljyä
1 valkosipulin kynsi pilkottuna
½ chilipalko pilkottuna ilman siemeniä
Suolaa ripaus
Pippuria

Keitä couscous ohjeen mukaan ja lisää sekaan reilusti öljyä. Anna jäähtyä (näillä pakkasilla parveke on muuten todella kätevä tähän tarkoitukseen...). Paista punasipulit pehmeiksi ja lisää lopussa hieman hunajaa. Kuori ja pienistä 1½ appelsiinia, paloittele vesimeloni, kuori ja pilko avokadot. Paista halloumi. Valmista kastike. Kokoa salaatti valmiiksi lautasille: pohjalle rucolaa, sitten couscous, he…

Tammikuussa luettuja

Jouluna sain lahjaksi muutamia kirjoja, mutta myös kirjastossa bongasin kivalta näyttäviä kirjoja. Tammikuun alussa luettavien kirjojen kasa olikin aika korkea...

Leena Lehtolainen: Oikeuden jalopeura
Hilja Ilveskero-trilogian toinen osa.  Suhteellisen takuuvarmaa Lehtolaista. Hyvin mukanaan pitävä kirja. Hieman musta on alkanut tuntua, että tämän trilogian päähenkilö on kovin samanlainen kuin Stieg Larssonin Millenium-trilogian Lisbeth Salander. Tai ehkei ihan samanlainen, mutta yllättävän monta yhdistävää tekijää henkilöhahmoista löytyy.

Emily Giffin: Rakkaus lainassa
Kuukauden hömppä. Mielestäni oon lukenut tämän ennemminkin. Ainakin tapahtumat olivat kovin tuttuja. Mutta loppuratkaisu. Se oli aivan eri kuin muistin.... Ja siis kerrankin, kun mulla oli päässäni kuva siitä, kuinka tarina päättyy. Mun vaihtoehtoinen loppuni oli kyllä mielikuvituksellisempi kuin oikea loppu...

Mathias Malzieu: Sydämen mekaniikka
Jollakin tavalla samantyylinen kirja kuin viime kuussa luettu Hautausmaan p…

vaalipäivä

Tässä vaiheessa vaalipäivää uusi presidentti on oikeastaan jo valittu, vaikka ääniä ei loppuun asti olekaan laskettu. Toivottavasti Suomesta tulisi näiden kuuden vuoden aikana jälleen hieman suvaitsevampi.

Tämän vaalipäivän tunnelmat näyttivät tältä:







Yhden hengen taloudesta kahden hengen talouteen

P:n oleillessa muilla mailla asustelin meidän kotia pääsääntöisesti yksin. Tosin puolet viikonlopuista olin muualla tai meitä oli täällä kaksi. Mutta kuitenkin. Nyt kuukauden kahden hengen talouden pystyssä olemisen jälkeen voikin havaita, kuinka selkeästi kaksi ihmistä on enemmän kuin yksi.

Ensinnäkin meidän pesukone kärsii varmaan suuresta shokista. Sitä käytetään nimittäin todella usein. Jos se ennen pyöri ehkä kerran viikossa (tai jopa hieman harvemminkin hyvinä viikkoina), niin nyt se pyörii 3-6 kertaa.... Osansa tähän tekeen P:n treenivaatteet.

Tiskikone on myös tainnut saada hengenahdistuksia. Sitäkin käytetään lähes joka päivä nykyään. Tai vähintään 2 päivän välein.

Jääkaappi varmaan kokee lihoneensa aika monta kiloa. Siellä on nimittäin nykyään jotenkin kamalasti ruokaa. Ja sitä ruokaa meneekin jotenkin kovin paljon (okay, yksin asuessa sitä tuli ehkä käytyä aika usein syömässä jossain muualla...).

Imuri on myös yskien joutunut sen tosiseikan eteen, että lomapäivät ovat ohi. …

pakkasta, pakkasta

Niin, jos se ei vielä ole jollekulle käynyt selväksi, niin tämä rouva todellakin tykkää talvesta. Ja lumesta. Ja pakkasesta. Ja niistä pimeistä illoistakin. Ja ihanista talvisista auringonpaisteisista päivistä. Useimpina talvina tämä pääkaupunkiseudun talvi ei ole ihan parhaimpia puolia näyttänyt, mutta aina välillä sitä yllättyy iloisesti. Kuten tänä vuonna. Kamalan vesisateisen joulukuun jälkeen tuli lunta. Paljon lunta :). Ja oi.  Mä voisin fiilistellä loputtomiin lumesta. Ja musta on btw niin hienoa, kun meidän keittiön ikkunaan on kerrostunut hieman lunta, joten se näkyy sisällekin. hyvä hyvä :).

Mutta, jotta talvi tuntuu hyvältä, pitää tietenkin olla oikeanlaiset varusteet. Itse siis todellakin omistan toppahousut ja todellakin myös käytän niitä silloin, kun on kylmä. Tänään porskutin myös töihin toppahousuissa, mitkä olivatkin vallan kätevät varsinkin 15 minuutin pakollisen ulkona seisoskelun aikana. Talvinkengät mulla on viime aikoina olleet hieman huonossa hapessa. Omistan ky…

Brunssilla Krullassa

Krulla on Helsingin keskustassa sijaitseva Wieniläinen kahvila. Useamman kerran olen kyseisen kahvilan ohi mennyt, mutta sisälle en ollut tätä ennen ikinä saanut aikaiseksi mennä. Tänään kuitenkin suuntasin Krullaan brunssille. City-lehdessä Krullan aamupala oli saanut paljon kehuja, joten piti katsastaa, onko paikka kehujensa arvoinen.
Brunssi maksaa lauantaisin 22 €, mikä mielestäni oli hieman suolainen hinta... Arkisin aamiaisbuffetin saa 12 €:lla, ja jos se on yhtä kattava kuin viikonlopun brunssi niin arkihinta on todella halpa. Brunssiin kuului mikä tahansa kahvi tai tee ja syötävää oli paljon. Leikkeleitä, muutamaa salaattia, paistettuja kananmunia, pekonia, jotain muuta lämmintä (useimmissa brunssipaikoissa ei muuten kerrota missään, mitä mikin on... se on hieman haastavaa välillä), erilaisia leipiä, croisantteja, juustoja, mehuja, maustamatonta jogurttia... Jälkiruokana oli hedelmäsalaatti. Ruoan puolesta brunssi ei mielestäni ollut mitenkään erityinen. Mielestäni Dylan Pinki…