Siirry pääsisältöön

Oululainen?

Testin perusteella puhetyylissäsi on vaikutteita seuraavista puhetyyleistä: stadi, yleissuomalainen. Tämä on täysin normaalia, koska ihmisen kielellinen identiteetti koostuu monenlaisista tekijöistä, ja monilla murteilla on myös yhteisiä piirteitä.

Näin kertoo Hesarin murretesti veikaten samalla että oon oululainen. Ja oikeessahan se o. Mun puhe on vähä sinne sun tänne poloveilevaa ja sieltä täältä lainailevaa . Mää en oikein ossaa kirijottaa sitä ommaa murretta (ja itse asiassa musta o iha pikkase rasittavaa lukiakin murretta, kuuntelemine on sen sijjaan kivvaa). Oon asunu ny reilut 10 vuotta pääkaupunkiseu'ulla ja kyllähä se jo näkkyy. Mää voi ihan hyvin sanua, että meen himaan tai, että ehikkö nää dösään. Tai sitten puhun koista ja bussista tai linkusta tai linkasta (okei, noita kahta vikaa käytän kyllä nykyään tosi harvoin. Mutta teininä sitäkin enemmän). Mutta käet on kyllä edelleen ne mitä mä pesen. Ja purkissa on maitua. Nuista kahesta en taiakkaan päästä eroon ikinä. Enkä siis kyllä haluakkaan.

En oo koskaan pyrkiny tietoisesti muuttamaan puhetappaani. Mikä on välillä tuottanu esim. oppitunneilla vähän hankaluuksia. Ekana opetusvuonna pi'in kemman tuntia ja oppilaat tutkaili aika kauan kaappien sisältöä (ne oli seiskoja, eikä tienneet vielä mittään), kun käskin niitten pestä käet. ...yliopistolla myös ruotsin ope meinas menettää hermonsa, kun en osannut sanoo Albergaa. Siis kun eihän meillä mitään b:tä tai d:tä oo. Banaani taitaa kuulostaa panaanilta ja d-kirjaimen voi tiputtaa pois melkein sanasta kuin sanasta (paitsi video on kyllä video (tai sitten äitin vaikutus näkyy ja siit tulee vireo, mutta harvemmin), mutta onneksi tuota sannaa ei nykyään ennää oikein tarvikkaan.)

Se mikä mut erottaa oululaisesta (tai no pohojoispohojanmaalaisesta) on puhheen noppeus. Kai määkin joskus puhhuin niin hittaasti, mutta se on kyllä tippunu pois jo aikoja sitten. Nykyään kun mennee kotiseudulle tuntuu puhe niiiin hittaalta. Se on vähä sellasta jaamistelua.

Mihinkään siitä ei pääse; murteet on kivvoi. Musta on kerrassaan ihastuttavaa kuunnella muien murteita ja yrittää päätellä, että mistä ne on. Ja sitten on aina hauskaa, kun tulee essiin sellasia murresanoja, joita ei käytetä muissa murteissa. 

Mutta pitemmittä puhheitta, hauskaa juhannusta kaikille tämän kuvan myötä :)

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku
2 kommenttia
Lue lisää

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans
1 kommentti
Lue lisää

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj
Lähetä kommentti
Lue lisää