Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2015.

Viikot huristelevat

Jotenkin aika huristelee tällä hetkellä ihan hirmuista vauhtia. On paljon juttuja, paljon menoja. Tuntuu, ettei ehdi hirveästi pysähtyä ja olla tässä hetkessä. Toisaalta pitää nauttia tästä nyt. Pysähtyä ehtii varmasti hetken päästäkin.

Tämänkin viikon aikana on ollut mielettömästi hyviä juttuja. Teehetki kivassa kahvilassa. Sushia Kabukissa (yksi Helsingin vanhimmista sushipaikoista). Kierros Kiasmassa ystäväni J:n kanssa. Kaakaleiden pesua tulevassa kodissa ja yleishanslankarina olemista. Parkettien valitsemista. Beachin pelaamista. Ystävien tuparit ihanassa uudessa kodissa. Laatuaikaa ystävien kanssa.

Ja onhan joukkoon kuulunut varpaiden palelemista.Syväjäätymistä. Kylmyyden paluu pääsi yllättämään. Kevättakkiin en ollut ehtinyt vielä vaihtaa, mutta villasukat olin jo jättänyt pois. Yhden hyisen kävelyn jälkeen kaivelin villasukat takaisin esiin ja päättelin uusimmat. Nyt ei palele varpaita.

On ollut ihana viikko. Kiireinen viikko. Hieman sekava viikko. Töissä tuntuu, että olen tä…

Vanhankaupunginkoski

Sunnuntaina suuntasimme lapsikasan kanssa Helsingin puolelle Vanhankaupunginkoskelle. Sää ei jälleen kerran oikein suosinut, mutta toisaalta, eipä satanut ainakaan mitään. Oli siis vain harmaata ja koleaa. Säästä huolimatta oli kuitenkin kiva reissu.

Vanhankaupunginkoski sopisi oivallisesti kesä- tai kevätretken kohteeksi. Eväät sekä viltti mukaan, ja eiköhän päivä kulu mukavasti. Kalastusintoisille löytyy kalastuspaikkoja (tosin luvat pitää muistaa hankkia), lapsille kiipeiltäviä paikkoja ja aikuisille (sekä lapsillekin) kosken kuohut ihasteltaviksi. Samalla voi kävellä vähän enemmän ja tallustella Arabianrantaa pitkin. Sieltä löytyy mukavia nurtseja, kiviä pompittaviksi (lapsille enemmän) ja penkkejä istuskelua varten. Me toteutimme tämän reissun eväshetken tällaisella penkillä.

Näille seuduille eksyessä voi piipahtaa Tekniikan museossakin (jossa noloa kyllä, en ole käynyt koskaan). Me emme ihan niin viitseliäitä olleet.

Säästä huolimatta, tähän retkeen meni pari tuntia. Hieman läm…

Kirkkonummi: käy ihmeessä

Kirkkonummen luontokohteita olen samoillut jo useampaan otteeseen. Samoin uimahalli on tullut testattua. Mutta nyt kävin ensimmäisen kerran Kirkkonummella ravintolassa. Ja käyn kyllä toistekin tässä paikassa. Sen verran loistava ravintolakokemus saatiin.
Ja mikä ravintola sitten oli kyseessä? No, monesta suunnasta kehuja saanut Bistro O mat. Ruoka oli herkullista ja palvelu todella hyvää. Arki-iltana ei paikassa myöskään ollut ruuhkaa, joten ruokakin tuli nopeasti. Erityismaininnan ansaitsee leipätarjoilut. Varsinkin saaristolaisleipä voin kanssa oli herkkua. Todella herkkua.

Itse söin alkuun lohipastramia ja pääruoaksi maa-artisokkakeittoa (tämän olisi voinut syödä alkuruokanakin). Lohipastrami oli hyvää, mutta maa-artisokkakeitto aivan järkyttävän hyvää. Jälkkäriksi valitsemani jogurttivanukas ei sekään aiheuttanut pettymystä.

Ravintolasta suuntasimme seuralaiseni kanssa autolla huristellen Masalan nuorisoteatteriin katsomaan Rakkaus-näytelmää. Olen käynyt aikasemminkin katsomass…

Aurinkoisia päiviä

Viikonloppuna nautittiin auringosta ja hyvistä hetkistä. Ystäviä kävi kylässä, lautapelejä pelattiin, syötiin hyvin ja tehtiin mansikkamargaritoja. Nam.
Valokuvauskurssilta tehtiin retki Suomenlinnaan ja valokuvauksen lisäksi paleltiin... Mutta auringonpaiste oli ihanaa, vaikka ilma olikin saaressa vielä muuten hyinen
Parvekkeella pystyi nauttimaan auringosta ja lämmöstä. Ja teestä ja suklaasta. Viikonloppuna oli niin paljon tekemistä (ja univelkaa nukuttavana) etten ehtinyt lukea kirjaa käytännössä ollenkaan. Todella harvinaista.
Sunnuntaina nautittiin vielä kroisantteja iltapalaksi. Niistä piti tulla kyllä lauantain aamupala, mutta silloin tie veikin nopean aamupalan kautta raksajuttuja hoitelemaan.

Myös narsissit pääsivät loppuviikosta ilahduttamaan parveke-elämää. Lasitetulla parvekkeella onkin ollut niin lämmintä, että lähes jokainen nuppu on jo auennut.

Mokon lauantaibrunssi

Jälleen harmaa ja sateinen päivä (reilun viikon takainen. Aika juoksee liian nopeaa) piristyi kummasti brunssilla. Tällä kertaa suuntasimme tyttöporukalla Punavuoren Mokon lauantaibrunssille. Tällä kertaa seura oli tärkeintä ja aikaa brunssilla vierähtikin jutellessa 2,5h. Hauskinta on, että näiden ladyjen kanssa näemme päivittäin töissäkin. Töissä jutteluun jää vain hyvin vähän aikaa, tällä brunssilla kuulumiset ehdittiin vaihtaa pitkältä pätkältä.

Mutta sitten itse brunssin tarjontaan. Brunssilta löytyi herkullista uunimunakasta (jälleen!), makkaroita, salaattia, marinoitua herkkusieniä (nam), jonkinlaista punajuuripyrettä (nam x 2), juustoja, sämpylöitä, kroisantteja, appelsiinihilloketta (jossa oli kanelia, todella hyvä yhdistelmä), jogurttia, hilloa, pähkinämysliä (nam). Tarjolla oli myös tuoreita hedelmiä. Jälkkäriksi löytyi lättyjä, suklaamoussea, pullavanukasta, hilloa, kermavaahtoa. Juomapuolelta löytyi appelsiinimehua, teetä ja kahvia. Niin ja olihan tarjolla smoothieshotte…

2 viikkoa kautta, 2 viikkoa aktiivista elämää

2 viikkoa kautta (seutulippu)
19 tehtyä matkaa
Vähintään 16km kävelyä pysäkeille/niiltä pois. Loistavaa hyötyliikuntaa siis.
Valokuvauskurssia,teatteria (Slava! Kansallisteatterissa), Tribute to Robbie Casinolla, ystävien seuraa, museossa  käyntiä ja hyvien ruokien syömistä hyvässä seurassa. Kahteen viikkoon mahtui 2 brunssia (toisesta voit lukea täältä, toisesta tulossa postaus piakkoin), illallinen Sipulissa (lue siitä täältä, sushia KinSushissa ja viinilasillisia siellä täällä.
Tästä voitanee päätellä että kausilipun ostaminen takaa rikkaan sosiaalisen elämän. Ja hyötyliikuntaa.
Koko totuus ei liene tässä, mutta oli kyllä sen verran mukavat 2 viikkoa, että taidanpa järkkäillä tällaisia pätkiä jatkossakin. Hauskintahan on, etten mitenkään tietoisesti pyrkinyt sopimaan kaikkia juttuja näille kaudellisille päiville. Alun perin laskin ennakkoon, että mun kannattaa juuri ja juuri ostaa kausilippu (ja jos parin matkan hinnan häviän, niin sitten häviän). Loppujen lopuksi niitä menoja …

Cafe Lasipalatsin brunssi

Sunnuntaina värjöttelin ensin harmaatakin harmaammassa säässä bussipysäkillä. Kamalaa, jos pääkaupunkiseudun talvet ovat jatkossa tosiaan tällaisia. No, mutta päivä kuitenkin piristyi kummasti, kun pääsin määränpäähäni. Cafe Lasipalatsiin, jossa nautimme ystäväni L:n kanssa kerrassaan makoisan brunssin.

Tämä brunssi oli perushyvä. Tarjolla oli tuoreita kasviksia (paprikaa, tomaattia, kurkkua, salaattia), muutamaa erilaista juustoa (ja viikunahilloa, plussat tästä), sämpylöitä (hyviä sellaisia), kroisantteja ja karjalanpiirakoita. Lautaselleen saattoi ottaa myös hyvää luonnonjogurttia + mysliä. Lämpiminä löytyi todella hyvää uunimunakasta, lohipiirakkaa sekä uuniperunoita kahdella erilaisella täytteellä (ja voi harmitus. Tarjolla oli myös tomaattivuohenjuustokeittoa, mutta mä unohdin maistaa sitä.). Jälkkäriosastolta löytyi marjaisaa moussea ja muutamaa muutakin äkkimakeaa. Juomiseksi löytyi appelsiinimehua ja kolmea erilaista haudutettua teetä sekä kahvia.

Ruoat olivat hyviä ja vali…

Rauhallinen torstai

Tänään oli sellainen päivä, joita toivoisi olevan enemmän. Opetusta mulla oli vain 2h (ei saa käsittää väärin.  Pidän todella paljon tuntien pitämisestä. Mutta välillä vain rennompi päivä töissä on erittäin tervetullut), eikä tälle päivälle ollut yhtään palaveria tai suunniteltavaa. Olin siis työpaikalla yhteensä 2 h 30 min.

Puolilta päivin sain töistä autokyydin Tapiolan uimahallille. Kesällä kävin pari kertaa maauimalassa ja lapsilauman kanssa on pari kertaa tullut käytyä uimassa. En edes muista milloin olisin ollut itseäni varten uimahallissa. Tänään sen tein. Tämä oli myös pitkästä aikaa selvästi liikunnaksi laskettava tekeminen. Uin 750m. Aivan tarpeeksi.  Olisi tosin tehnyt mieli saada kilsa täyteen. Osa radoista kuitenkin siirtyi tuossa vaiheessa koululaisille ja mun kanssa samalla radalla oli jo turhan monta mummoa ja pappaa (jälleen ei saa käsittää väärin. Musta on hienoa, että mummot ja papat käyvät uimahallissa. Nuoremmatkin ihmiset saisivat käydä enemmän. Mutta l…

Positiivisesti yllättänyt Sipuli

--siis se ravintola. Ravintola Sipuli, joka sijaitsee nätillä paikalla Uspenskin katedraalin kainalossa. Herra Longfieldin kirjoituksen innoittamana suuntasin Sipuliin H:n kanssa nauttimaan arki-illan illallista. Ajatus ei ollut ehkä vetäistä pitkän kaavan mukaista ruokailua, mutta sellainenhan siitä tuli.  Taivallettuamme nimittäin portaat ylös saliin pisti silmäämme Menu Sipuli. Ja vesihän siinä herahti kielelle. Ja kyseiseen menuun päädyttiin, viinipaketin kera.

Ja kyllä tämä ruoka vei mennessään. Kaksi alkuruokaa olivat kummatkin täydellisiä. Viinit oli mietitty huolella ja ne sopivat järkyttävän hyvin. Pääruokana toiminut liha toimi hyvin ja jälkkärikin oli herkullinen. Suunnitelimme jo seuraavaa iltaa samaan paikkaan. Sen verran vakuuttavaa homma oli. Fine dingin-paikalle luonteenomaista oli, että vesilasit täytettiin sopivin väliajoin ja palvelu oli muutenkin loistavaa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut liiallisesti pönötyspaikka.

Ainakin meidän valitsemana arki-iltana paikka oli…

Purnukat aisoihin

Olen tässä pikku hiljaa ruvennut katselemaan meidän tavaravuoria pakkaamisen kannalta (tämän hetken ennuste on, että 12 viikon päästä meidän pitäisi päästä asustelemaan uuteen kotiin). Kylpyhuoneen purnukkavuori sai aikaan päätöksen: näistä on päästävä eroon. Joten,
ei yhtään sellaista hankintaa, jota en tarvitsejos tuotetta on jäljellä, se käytetään loppuun. Vasta aivan viimeisten millilitrojen kohdalla hankin uudenKokeilen ne tuotteet, mitä kaapeista löytyy. Jos tuote on vanha, huono tai  muuten sopimaton, se heitetään pois
Aloitin urakan sillä, että tosissaan kävin läpi purnukkani. Meikkipussin sisältöön en koskenut, sillä siellä majailevat vain ne meikit, mitä tosissaan käytän jokainen päivä (kun meikkaan, eli lähes aina). Mutta muuten näin ensi kaivamisella löysin jo aika suuren kasan pois heitettäviä tuotteita (muun muassa niin vanhoja aukaistuja meikkivoideputkiloita, etteivät ne enää voi olla hengissä). Tämän ensimmäisen karsinnan jälkeen laskin, että minulle jäi vielä 96 erilai…