Siirry pääsisältöön

Raparperipiirakka


Tämä kuuluu jälleen hyvää helposti -resepteihin. Tosin myönnettäköön, että helppous voi piiliä siinä, että olen tehnyt tätä ööh 13-vuotiaasta asti (toisaalta silloin resepti ei voi olla kovin vaikea...).  Tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana todella harvoin, koska tosissaan tajusin nyt vasta, että raparpereja voi ostaa kaupastakin....

Mutta siis, tässäpä ohje pellilliseen raparperipiirakkaa.

Raparperipiirakka
4 kananmunaa
3 dl sokeria
100g voita
1½ dl vettä
4½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta (hups, tämä unohtui eilisestä piirakasta... No, siitä tuli tosi hyvää silti)

raparperia n. 5 vartta
sokeria

Aloita pilkkomalla raparperit. Tee niistä n.½ cm paksuisia viipaleita.
Vaahdota kananmunat ja sokeri (sähkövatkaimella tai yleiskoneella). Samaan aikaan laita voi kattilaan veden kanssa ja sulattele seos hellalla. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään.  Kun kananmunista ja sokerista on tullu kunnon vaahtoa (pikkurillitesti: kasta pikkurillin pää taikinaan ja nosta ylös. Tipan pitäisi jäädä roikkumaan sormeen) lisää voi-vesiseos ja kuivat aineet vuorotellen taikinaan. Sekoita samaan aikaan.
Voitele leivinpaperi öljyllä ja laita se uunipellille. Kaada taikina paperin päälle. Levitä raparperit taikinan päälle ja ripottele päälle sokeria.
Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia.


Tätä söimme eilen ystävien ollessa kylässä ja neljä henkeä söi lähes koko piirakan yhdellä istumalla...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj