Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2016.

Tiistaita ja Apulantaa

Kun lähtee aamulla 6.50 liikenteeseen, voi hyvinkin havaita olevansa todella väsynyt 12 tuntia myöhemmin.  Varsinkin,kun huomaa vielä senkin,että voi olla kotona aikaisintaan 3 tunnin päästä. Päivä on ollut täynnä mukavia asioita (töissä oli kiireistä, mutta tunnit olivat oikeastaan aika kivoja. Vaikeatkin asiat upposivat yllättävän hyvin.),mutta näköjään mukavienkin asioiden keskellä kone voi hyytyä. 12 tunnin kohdalla olikin hyvä poiketa kahvilaan. Tilata Chai Latte ja uppoutua kirjaan. Kerätä voimia. 
Olla tyytyväinen siihen,etten suunnannut illalla pariksi tunniksi kotiin. Koska sinne olisin kyllä hyytynyt
Äskeisessä tunnelmia tiistailta. Yllättäen kuitenkin kahvilareissu piristi sen verran, että pysyin hereillä leffassa. Ja mikäs oli pysyessä; Teit meistä kauniin -leffa vei kyllä mukanaan. Tarina oli itselleni tuttu (sen verran paljon on kuitenkin Apulantaa tullut seurattua ja kirjakin luettua), mutta leffa piti silti otteessaan. Pidin erityisesti siitä, että leffassa py…

Syyspuuhia

Kai se on nyt vihdoin ja viimein tunnustettava, että syksy on oikeasti tullut. Iltaisin ulkona liikkuessa tarvitsee jo hanskat ja melkeinpä piponkin. Iltaisin on myös oikeasti pimeää. Ulkovalot luovatkin kivaa tunnelmaa (varsinaiset ulkovalot eivät toimi vieläkään, mutta onneksi on tällaisia hyviä korvaajia).

Suppikset ovat myös ilmaantuneet meidän talouteen. Tosin itse ei olla poimittu niistä yhtään (kerran vahingossa törmättiin kantarellikastikkeen aineksiin metsässä, mutta muuten ei olla nähty yhden yhtä sientä... Ja käytiin jopa kerran kantarellireissunkin jälkeen niitä etsimässä). Onneksi on ystäviä, jotka löytävät hillittömiä kasoja sieniä. Sopivalla hinnalla pari ämpärillistä onkin siirtynyt meidän talouteen. Ensimmäistä erää yritin kuivata saunassa. Ilman lämpöä, etteivät sienet vahingossa kypsy. Tajuan kyllä, että siihen menisi useampi päivä, mutta loppujen lopuksi luovutin vuorokauden jälkeen. Koko talo nimittäin haisi erittäin vahvasti sienille ja sienissä ei näkynyt pieni…

Brunssiryhmä Kallion Ruplassa

Syksyn ekalle brunssille oli hieman vaikeuksia brunssiryhmäläisillä löytää sopivaa aikaa. Loppujen lopuksi meitä pääsi Kallion hipsterimäiseen Ruplaan paikalla kolme.

Olimme tehneet pöytävarauksen, joka tulikin todella tarpeen. Paikka oli nimittäin viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tunnelma oli kuitenkin kiva, joten tiiviisti istuminen ei tuottanut tuskaa.

Ruokalistalta löytyi tällä erää erilaisia salaatteja, riisiä ja kanakastiketta sekä kasviskastiketta. Leipää oli muutamaa erilaista (myös gluteenitonta) ja mehuja oli useampaa sorttia. Jälkkäripöytä aiheutti suuria kuolauksia. Oli nimitäin sen verran hyvä näköisiä herkkuja. Ja olivatkin ne hyviä :). Tosin millään en kyennyt itse maistamaan jokaista.

Keskustelu pyörteili tällä kertaa ylläripylläri lähinnä työasioissa (tässä vaiheessa syksyä muuta ei oikein voi olettaa). Samalla tämä brunssi toimi mainiona aivojen tuulettajana.

Brunssi oli kokonaisuudessaan hyvä. Ei erinomainen, mutta oikein hyvä. Ruoat olivat kaikki hyviä ja valikoim…

Lapsiviikonloppuna retki Uutelaan

Viime viikonloppuna suuntasimme lauantaina rentoutumaan ja rauhoittumaan Uutelaan.

Reissu olikin ansaittu (varsinkin meidän aikuisten päät sitä kaipasivat). Perjantai nimittäin oli pahin suhailupäivä pitkään aikaan. Perjantai taisi mennä suunnilleen näin:
15.30 lähtö töistä15.45 ykkönen soitti unohtaneensa avaimet kotiin. Meni loppujen lopuksi kirjastoon odottelemaan ensimmäisenä kotiutuvia.16.07 kyytiin kakkonen, kolmonen ja nelonen.16.30 kolmonen tiputettiin treeneihin17.00 mä ja nelonen jäätiin ratikkapysäkille ja suunnattiin kirjastoon ja kotiin17.30 H tiputti kakkosen peliin ja suuntasi hakemaan kolmosta. Tällä välin mä ja nelonen päästiin kotiin ja tehtiin ruoka.19.00 H ja kolmonen tulivat kotiin, syötiin.20.00 H lähti hakemaan kakkosen, jonka kanssa palasi 20.45. iltapala. Lauantaiaamulla siis pakattiin reput, paistettiin jauheliha ja huristettiin Uutelaan. Jokaisen puhelin oli ladattu täyteen, jolla taattiin jokaisen kävelyinnokkuus.

Ihailtiin merta, ihailtiin syksyä. Kuunnelti…

Paluu kesään: kävely Mätäjoen päästä päähän

Mätäjoen kävely päästä päähän kuului meillä Petran kanssa jo vuoden 2015 suunnitelmiin. Tänä kesänä se kuitenkin vihdoin toteutettiin. Kävi vielä niin loistavasti, että sää suorastaan helli kävelyämme. Välillä melkein liiankin kanssa, lämmön puutteesta ei tarvinnut kyseisenä päivänä todellakaan kärsiä.

Mätäjoki alkaa Vantaan puolelta (alkupään nimi on Mätäoja) ja hetken saimme etsiskellä että tämä oja/joki (ja ilmeisesti se on oikeasti kokonsa puolesta puro...) löytyi. Ihan alkulähteet taisimmekin missata, mutta sitten se vesistö vihdoin löytyi.

Petralla oli mukana Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen esite reitistä ja se olikin tarpeen. Muuten oja/joki olisi saattanut välillä mennä hukkaan. Lisäksi esitteessä oli kivasti kerrottu alueen kasvistosta sekä pienistä nähtävyyksistä lähellä. Oppaan voi PDF-muodossa ladata täältä, mutta paperiversio oli kyllä helpompi kävellessä mukana.

Reitin aikana näimme Mätäjoesta erilaisia versioita. Välillä tämä oja/joki/puro oli iloisesti virtaava ja …

Iltakävelyllä Taiteiden yössä

Jos Pokémon Go:sta ei muuta hyötyä ole, niin se on saanut meidät ulkoilemaan. Jopa niin paljon, että lähdimme liikenteeseen näin syksyn tullen arki-iltana ilman Pokémonin metsästystä (myönnettäköön kuitenkin, että mennessä ihan vähän pyöräyttelimme Pokéstoppeja ja pyydystimme pari Pokémoniakin). Tällä kertaa meidät houkutteli ulos Taiteiden yö.

Tallustelimme hämärtyvässä illassa muiden tyyppien seassa. Kohdelistamme ainut varma kohde oli Salainen Puutarha. Sinne siis ensimmäisenä. Salainen Puutarha oli ihan kiva paikka ja tulipahan käytyä sellaisessa paikassa, minkä on onnistunut skippaamaan täysin tähän asti. Kokonaisuutena paikka ei kuitenkaan erityisemmin meitä puhuttanut. Tämä saattoi johtua kyllä väenpaljoudestakin. Veikkaisin myös, että pimeällä paikka olisi ollut vaikuttavampi.
Seuraavaksi halusin päästä lepuuttamaan kantapäätäni (nyt se alkaa olla muuten jo aavistuksen parempi), joten suuntasimme A21:een drinkeille. Omassani oli hassusti suussa poistuvia rakeita, jotka saivat …