Siirry pääsisältöön

Kohti uusia tuulia

Viime viikkojen aikana on nostettu useammat kuoharilasilliset asioiden eteenpäin menemisen kunniaksi. Kävi nimittäin niin, että jo jonkin aikaa myynnissä ollut talomme meni kaupaksi. Ihanaa. Ei siksi, että tässä talossa olisi jotain vikaa. Vaan siksi, että uuteen kotiin olemme muuttamassa heinäkuussa. Kävi siis paremmin kuin hyvin, että kaupat syntyivät. Meille löytyi sopivat ostajat ja ostajille varmasti hyvä uusi koti.

Tähän asti ollaan keskitytty ajattelemaan sitä, kuinka pitkä aika kesään on ja kuinka vielä paljon pitempi aika on muuttoon. Nyt on voitu huokaista ja todeta, että itse asiassa kesähän on ihan tässä pian ja muuttokin yllättävän lähellä.

Muutamme huomattavasti pienempiin neliöihin, joten tässä pitää karsia ja konmarittaa erittäin ahkerasti. Toriin onkin pistetty ilmoitusta toisensa jälkeen ja bujo on täynnä listoja asioista, jotka pitää käydä läpi. Ja pikku hiljaa ne tavarat vähenevät. TV-taso meni jo kaupaksi ja nykyään olohuoneessa onkin iso tyhjä kohta. Seuraavaan kotiin ei TV:tä tulekaan, joten muutaman viikon päästä TV:kin lähtee myyntiin.

Hieman hirvittää, kuinka mahdumme jälleen 70 neliön asuntoon, mutta eiköhän kaikki löydä paikkansa. Yli puolet ajasta meitä kuitenkin asustaa asunnossa kaksi aikuista. Tosin aika usein meitä on myös viisi henkeä, mutta eiköhän sekin onnistu. Uuden asunnon sijainnissa on kuitenkin niin monta plussaa ja elämää helpottavaa asiaa, että eiköhän se peittoa hieman ahtaat tunnelmat. ...ja lisäksi neliöitä on sitten sen verran vähän, että voimme palkata jälleen siivoajan. I h a n a a.

Toki on haikeaakin lähteä tästä nykyisestä kodista. On tottunut lähistön palveluihin ja kävelylenkkipaikkoihin. Lapsilla jää tänne monta hyvää kaveria (onneksi tänne pääsee jatkossakin kuitenkin helposti) ja  vakioyökyläilijää. Ollaan myös totuttu näihin runsaisiin neliöihin ja siihen, että tavarat mahtuvat kuitenkin jonnekin. Ja sitten on se piha. Seuraavan piha on huomattavasti pienempi ja ei varmasti vielä tänä ensimmäisenä kesänä ainakaan ole lopullisessa muodossaan. Puutarhahommat pitää siis rajoittaa lähinnä ruukkuihin muuton jälkeen (ja kuten kuvasta näkyy, ruukkupuutarha on jo perustettu valmiiksi).

Mutta silti, ihanaa päästä uuteen kotiin. Mahdollisesta ahtaudesta huolimatta se on kuitenkin selkeästi pysyvä ratkaisu. Tämä nykyinen on koko olemassaolonsa ajan ollut vain väliaikainen ratkaisu. Nyt joku muu pääsee rakentamaan tähän itselleen pysyvää kotia ja me pääsemme myös elämään selkeästi oman näköistä elämää (johon ei kuulu omakotitalo, eikä mielettömät neliömäärät, eikä iso sauna), joka on vielä ekologisempaakin. Sekä me, että ympäristö kiitämme.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj